torstaina, maaliskuuta 31


What Flavour Are You? I am Chocolate Flavoured.I am Chocolate Flavoured.
I am sweet and a little bit naughty. I am one of the few clinically proven aphrodisiacs. Sometimes I can seem a little hard, but show warmth and I soon melt.
What Flavour Are You?

Itseasiassa eka vaihtoehto oli alkoholi, mutta alkoholiton ihminen sai vaihtaa sen suklaaseen. :)
[via Turisti] Via sana tuo aina mieleen Lontoon ja metron. Olisi jo kesä... *huoh*

sea   23:56    0 kommentti(a)



Lupasin itselleni etten enää kirjoita kuukkelien ehdokasasettelusta tai ylipäätään kisasta ennen sen ratkaisua. Tämä oli kuitenkin niin hupaisa etten voi olla postaamatta. Plus keitetyllä kumiperunalla on ihan sika hieno nappi tuossa urlin edessä. Mikäs se nyt olikaan nimeltää....

Kuukkelikarsittu

sea   19:29    0 kommentti(a)


keskiviikkona, maaliskuuta 30

Näin käy ihmiselle joka ei hyvän sään aikana lopeta.

"Yhdistyksen hallitus on todennut, että yhteistyömme ei valitettavasti toimi periaatteitamme vastaavalla tavalla. Sen johdosta katsomme sen päättyneeksi 30.3.2005.
KISSOJEN KATASTROFIYHDISTYS RY
Hallitus"

Olisi kiva tietää onko hallitus todella kokoontunut päättämään tämän vai tarkoittaako tässäkin hallitus samaa kun puheenjohtaja yksin. Olisi myös kiva tietää tarkoittaako tuo kissansijoittajan työtä, ensikotina oloa, jäsenyyttä vaiko kenties kaikkia niitä?

Ja jos tämän on tarkoitus vaientaa minut niin rouva Kanervo joutuu pettymään. Nyt kun en enää edusta kky:tä voin suotta surutta tehdä mitä vaan.

sea   01:21    3 kommentti(a)


tiistaina, maaliskuuta 29

Aaltosen Marja on kuollut. *niisk*

Kävin tänään terveydenhoitajalla "ravintoneuvonnassa". Ei sentään esitellyt miten lihapiirakka pitää vaihtaa ruisleipään, tosin kielsin sellaiset heti alkuun. Sinällään en saanut mitään uutta tietoa vaikkakin enimmäkseen aika meni puhuessa ihan muusta kun ruuasta. Tottahan se toki on, että ei se ruoka se isoin ongelma ole vaan ne syyt miksi sitä ruokaa mättää.

Minuun ei silti tehoa pelottelut eri sairauksista, kamalasta keski-iästä tai mikään muukaan. Tiedän miten pitää toimia, mitä syödä ja paljonko liikkua. En vain kykene toimimaan niiden ohjeiden mukaan. Tässäkin asiassa syyllistäminen näyttää jyräävän. Luodaan kauhukuvia ja selitetään miten minun on vain pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja toimia oikein. Minun on vain pystyttävä. Just niin.

Ainoa positiivinen asia käynnissä oli, että terveydenhoitaja järkyttyi kuullessaan paljonko painan. Hän olisi veikannut reilusti vähemmän. Kyllä! Se on positiivinen juttu! Tavallaan. Etenkin kun huijasin sitä vähän alakanttiin.

sea   17:33    0 kommentti(a)


maanantaina, maaliskuuta 28

Kissa lähti tänään. Nyt pitäisi vielä ilmoittaa eroavansa kissansijoittajan hommasta ja sen jälkeen voi huokaista helpotuksesta. Taisi eilinen "mailisi alkaa kuullostaa uhkailulle enkä pidä siitä" vastaus purea puheenjohtajaan, tänään nimittään rekisterinpitäjä soitti ja sanoi ottavansa kissan vastuulleen. En tiedä mitä puheenjohtaja hänelle oli kertonut, mutta ihan ystävällisesti tuo käyttäytyi kun kissaa haki. Ei kysellyt mitään riidoista vaan lähinnä kissan käytöksestä, onko kissa omistajan ja millainen omistaja on. Sanoi harkitsevansa vielä antaako kissaa omistajalle vai ei. Kappas, eikös hallitus ollutkaan sitä mieltä, että "Toimita se kissa omistajalle ja sassiin!".
Lainaanpa vielä pari lausetta mikä ei kyllä lievennä epäilyjäni yhdistyksen laillisuudesta. Vastaaja on hallituksen puheenjohtaja...
"Pyydän nyt hyvän sään aikana lopettamaan yhdistystä koskevien asioiden pyörittelyn ja KKYtä haittaavan toiminnan. Yhdistys toimii jatkossa, kuten on toiminut tähänkin asti lakien ja omien sääntöjensä mukaisesti."

"Mitään selvitettävää ei ole yhdistyksellä!"

Miksi en ole yllättynyt etten löydä itseäni tältä listalta vieläkään. Sitä vastoin siellä näyttää jyräävän vanhat tutut ja kertaalleen palkitut.

sea   23:55    2 kommentti(a)


sunnuntaina, maaliskuuta 27

Jälleen kerran tulossa postaus josta saan vielä turpaani. En muuten ole koskaan saanut kirjaimellisesti turpaani, kirjallisesti kyllä.

Eräs tuttava kertoi tässä innoissaan tulleensa raskaaksi. Odotti ilmeisemmin onnitteluja ja taputuksia. Minä tiesin hänen suunnitelmistaa, tulla raskaaksi hinnalla millä hyvänsä vaikka sitä vakikumppani (ellei vakipanoja lasketa) olekkaan. En ole missään vaiheessa ollut iloinen tuosta ideasta ja oletin tehneeni sen selväksi. Moralisoimaan en pahemmin ala, koska kyseessä on aikuinen ihminen jonka odotan tietävän tekonsa seuraukset. Myös siis sen mitä mahdollinen isä on mieltä, mitä mieltä muut ihmiset ovat (kaikki eivät pidä tuosta, eivätkä tule sitä hyväksymään) sekä mitä tälläinen voi aiheuttaa itse lapselle, unohtamatta toki mitä se tekee itse äidin elämälle. Aivan, se bilettäminen jokaisessa opiskelijapippaloissa on ohi tämän jälkeen. Lapsi ei ole lelu mikä on jokin kiva juttu jonka voi hommata ilman, että asiat sen suuremmin muuttuu.

Se mikä minua ärsytti oli suunniteltu raskaus jota nyt vähätellään, sitä suunnittelu osaa. Jos nainen harrastaa seksiä ilman ehkäisyä on hän mielestäni silloin velvoitettu ymmärtämään, että siitä voi napsahtaa nakki. Ne kuukautiset voivat tulla vuosia vaikka on käyty hyppimässä vähän kaikkien punkissa, mutta ei se silti tarkoita ettei "vahinko" voisi sattua. Serkulleni kävi vahinko. Tosin serkkuni kohdalla se oli "vahinko", ehkäisyä ei siis käytetty. Serkkuni ei kuitenkaan laskenut ovulaatiopäiviä eikä pohtinut sopivia isäehdokkaita, ilman isien lupaa.

Olen siis "pahoillani", itseasiassa siis en ole, mutta minä en hyväksy sitä, että joku mies saatetaan tahallisesti ja suunnitelmallisesti isäksi, ilman hänen lupaansa. Jos eletään ilman pillereitä ja muuta ehkäisyä, lasketaan ovulaatioita, hihkutaan vuosia miten halutaan raskaaksi, etsitään sopivia isiä niin turha tulla sanomaan, että kyseessä on vahinko! Kyseessä on puhtaasti tarkoitus tulla raskaaksi ilman isän lupaa. Tietysti ilman lupaa, kukapa sitä lupaa antaisi. Kyse on mielestäni harhautuksesta, luottamuksen pettämisestä ja petoksesta. Erittäin rumaa käytöstä sanon minä. Älä siis odota minulta onnitteluja, niitä ei todellakaan ole tulossa.

Näin. Tästä ei pidä vetää herneitä nenään. Tämä on vain puhdas mielipide asiaan jonka jokin ihminen on tehnyt. Tätä ei siis ole tarkoitettu lyttäämään koko ihmistä, pelkkä teko.

sea   01:09    13 kommentti(a)


perjantaina, maaliskuuta 25

Sain vihdoin vastauksen puheenjohtajalta. Yhdistys on rekistetöity ja toiminut jo vuodesta 1979 sääntöjensä mukaisesti (tiedän). Kukaan ei kuulma ole koskaan kyseenalaistanut yhdistyksen toimintaa. Koska yhdistys on saanut avustusta kaupungilta kaiken on oltava kunnossa. Viimeisessä lauseessa tosin sanotaan, että emme aiheuta kaupungille kuluja vaan toimimme täysin lahjoitusvaroilla. Koska yhdistys pitää netissä rekisteriä löytyneistä eläimistä emme ole salanneet mitään. Lakiasioissa pitäisi kääntyä yhdistystä auttaneeseen varatuomari Riitta Laakson puoleen. SEY:tä (Suomen eläinsuojeluyhdistys) ei pitäisi sotkea mukaan yhdistyksen asioihin.

Edelleen ihmettelen miksi yhdistystä ei ole listattu kunnan löytöeläinhoitolalistalle jos kerran voimme sellaisena toimia. Olen ymmärtänyt, että kunta on velvoitettu huolehtimaan löytäeläimistä ja kunnalla pitää olla paikka mihin eläimet laittaa.

Yksi puoli asiassa toki vielä on. Tarvitseeko löytöeläimet toimittaa nimenomaan kunnan haltuun? Voiko kissan löytäjä toimittaa kissan muualla? Ja jos tämä muu taho ottaa kissan vastaan onko se laillista vai pitäisikö tämän muun tahon toimittaa kissa kunnalle? Onko jossain olemassa joku kissan mentävä aukko mitä yhdistys voi käyttää hyväkseen?

sea   21:41    0 kommentti(a)



Tapasin tänään uuden lääkärini (omalääkärini on vaihtunut, liekö edellinen vaihtanut paikkaa?). Menin juttelemaan labra- ja neurotuloksista eli korvan huminasta. Korkeaa verenpainettani päivitellessä tuli tietysti puhe ylipainosta ja sen tiimoilta ahmimishäiriöni. Tämä lääkäri oli ensimmäinen joka on ikinä puuttunut asiaan kunnolla. Hän oli vakaasti sitä mieltä, että asialle on tehtävä jotain. Sain uusi lääkkeitä, nimenomaan ahmimiseen tarkoitettuna. Lääkkeet sinällään on tuttuja masennuksessa käytettyjä, tosin juuri tätä en ole tainnut käyttää. Ahmimisissa tuo annostus vaan on selvästi suurempi. Nyt kun teitä on useampia jotka on lukenut koko blogini läpi niin osaako kukaan sanoa olenko koskaan ennen syönyt Seromexia? Jotain fluoxetinia olen syönyt ja jostain syystä on sellainen kuva, että niistä tuli paha olo? Muistaako kukaan?
Oli muuten yllättävän vaikea sanoa mitään kun lääkäri kyseli miten paljon ahmin ja koska viimeeksi. Jotenkaan en vain osaa puhua asiasta sen enempää kun "mä ahmin".

sea   02:32    1 kommentti(a)


torstaina, maaliskuuta 24

Ei taida olla aprillipäivä ei...tai jos on niin pitkään se jatkuu. ;)

Yhdistyksen puheenjohtaja eikä myöskään tiedottaja ole vastannut maileihini. Sitä vastoin tämä yhdistyksen ulkopuolinen jolta näistä laittomuuksista sain tietää on vastaillut hyvinkin ahkeraan. Hänen mukaansa näistä lakiasioista on keskusteltu puheenjohtajamme kanssa moneen otteeseen, mutta viesti ei mene perille. Yhdistyksen kärkijoukko (veikkaan hallitusta) on tietoisia näistä ongelmista, mutta ei. Ymmärrän kyllä, että nämä ihmiset haluavat tehdä hyvää ottamalla löytökissat talteen ja sijoittamalla ne eteenpäin uuteen hyvään kotiin, mutta ei se mielestäni anna oikeutta toimia laittomasti. Vaikkakin on sanottava ettei tämä nyt suurimpia rikoksia maailmassa ole. Rikos silti ja pahaan pulaan voisi joutua jos joku kissanomistaja päättäisikin tehdä tästä ison jutun.
Kyllähän yhdistys ilmoittelee julkisesti löydetyt kissa, joten ei kissaa nyt salaa eteenpäin anneta tms.

Kuulin myös eräältä kissansijoittajistamme (soitin hänelle varoittaakseni tästä asiasta), että yhdistyksen raha-asiat eivät mitä ilmeisemmin ole kovin hyvällä tolalla. Olen ollut tietoinen, että näin saattaa olla. Viime kokouksessahan eräs uusi yhdistyksen jäsen avasi suunsa ja kyseli hieman yhdistyksen meno- ja tuloselviyksen perään. Ei siellä mitään erityisen rajuja vikoja ole, mutta pienikin (huolimattomuus) on joskus tarpeeksi. Puhuimme myös tämän sijoittajan kanssa yhdistyksen kärkijoukon uskomattomasta juoruilusta ja panettelusta. Jokainen haukkuu toisiaan selän takana ja meitä uusia mielistellään viimeistä päivää. Välillä ei oikein tiedä ketä uskoisi ja mitä tekisi. Ohjeet ja neuvot ovat välillä todella sekavia ja epäilyksiä herättäviä.

Koska yhdistyksessä on monia satoja jäseniä ja monia kymmeniä aktiivisia jäseniä (ensikodit ym.) en tosiaan halua tehdä tästä mitään julkista (oho, tämähän on julkinen) ja isoa juttua. Tarkoitukseni on siis todellakin yrittää vaan ravistella yhdistystä sisältäpäin. Kuten tuon toisen sijoittajan kanssa totesimme... Hallitus vaihtoon (se vaihtui vkloppuna, mutta samat nassut valittiin takaisin) ja asiat kuntoon! Yhdistyksellä on kuitenkin hyvä maine, suurin osa asioista toimii ja kuten olen sanonut, Pirkanmaan löytökissat ja Boondock's joutuisivat isoon pulaan jos useampi sata kissaa jäisi ilman hoitoa ja eteenpäin sijoitusta! Ei siis mollata koko yhdistystä ja kaikkia jäseniä, suurin osa heistä toimii kuitenkin rehellisin mielin, hyvää tarkoittaen ja ylemmän tason ohjeiden mukaan. Ei niitä typeryksiä ole kun siellä johdossa ja muutama.

sea   19:11    0 kommentti(a)


keskiviikkona, maaliskuuta 23

Olen vilkuillut kalenteria tänään useamman kerran. En voi olla uskomatta ettei tänään ole aprillipäivä. Jos tänään ei ole aprillipäivä tänään on oltava joku muu kusetuspäivä tai vähintään tämä on jotain uskomatonta painajaista josta toivon mukaan herään pian. Painajainen tämä tosiaan voisi olla, sen verran unien epäjohdonmukaiseen tyyliin ihmiset ovat tänään käytäytyneet.

Aamulla sain sähköpostin yhdistyksen puheenjohtajalta. Hän kertoi yhdistyksen kannattavan kissojen vapaata ulkoilua myös kaupungissa. Hän sanoi, että tuon kissan omistaja todistaa kissan omakseen maksamalla kissasta aiheutuneen laskun. Ensimmäinen epäjohdonmukaisuus. Olen lukenut kymmeniä juttuja yhdistyksestä ja aina tullut siihen tulokseen, että yhdistyksen mielestä kaupunkialueella ulkona on niin monta vaaraa kissalle, eikä vähiten ne naapurit, että kissa on parempi pitää sisällä. Yhdistys on kyllä painottanut, että ulkona vapaana liikkuvaa kissaa ei saa vahingoittaa, mutta ei mielestäni ole kannattanut ulkona liikkumista. Nyt kanta onkin toinen.
Sunnuntaina kokouksen jälkeen halusin lykätä tämän koko Misu-jutun puheenjohtajalle. Hän kuitenkin sanoi ettei ole mitään järkeä sotkea mukaan enempää ihmisiä ja käski minut hoitaa juttu. Hän sanoi, että minun pitäisi vaatia omistajalta jokin todistus, että kissa on hänen esim. valokuva. Hän myös painotti, että omistajan on maksettava yhdistykselle koitunut lasku. Sunnuntaina puhelimessa sitten sovimme omistajan kanssa, että hän etsii valokuvan ja maksaa laskun. Nyt kuvaa ei tarvitsekkaan etsiä, lasku kelpaa todistuksena. Miten helvetillä laskun maksaminen muuten todistaa, että kissa on hänen?! Etenkin kun alustava lasku on pienempi kun aikuisen leikatun kissan hinta. Juttelin sunnuntaina myös monen kky:n ihmisen kanssa tästä tilanteesta ja kaikki tukivat minua etten antaisi kissaa takaisin omistajalle ellei ole pakko. Nyt kaikki hallituksen jäsenet ovat kuulma toista mieltä. Kissa pitää palauttaa.

Erään yhdistyksen pitkäaikaisen avustajan kehotuksesta otin yhteyttä myös yhdistyksen ulkopuoliseen tahoon joka hoitaa myös tälläisiä löytökissoja. Häneltä kuulin, että olemme rikkoneet lakia. Kissojen katastrofiyhdistyksellä ei kuulma ole lupaa ottaa kissoja haltuunsa vaan kissat pitäisi ensin toimittaa lakisääteiseksi 15. päiväksi löytöeläinsuojaan tai eläinsuojeluviranomaisen osoittamaan hoitopaikkaan. Hänen mukaan meille ei tälläistä lupaa ole annettu. Olen siis rikkonut lakia ottamalla kissan. Hänen mielestään minun pitäisi palauttaa kissa mahdollisimman nopeasti omistajalle ja toivoa ettei tämä ole perillä laista. Mitään kulukorvauksia en saa periä.

En suoraan sanoen tiedä mitä ajatella. Yhtäkkiä kaikki mitä olen tehnyt, ohjeiden mukaan, on väärin. Tuntuu, että minusta yritetään tehdä jotain syyllistä ja kaikkia toimiani kyseenalaistetaan. En oikeasti tiedä mitä tehdä tai sanoa. Lähetin mailia sekä puheenjohtajalle, että tiedottajalle. Kysyin molemmilta onko kky:llä todella tälläinen kanta kissojen ulkoilua kohtaan. Tiedottajalta kysyin myös tuota lupa-asiaa. Puheenjohtajalle hämmästelin tätä takin kääntöä sekä kieltäydyin olemasta enää missään tekemisissä tämän Misu-kissan kanssa. Käskin hänen hakea kissa minulta pois niin pian kuin suinkin. En suostu olemaan se joka luovuttaa kissan omistajalle enkä missään tapauksessa suostu laittamaan nimeäni yhteenkään luovutuspaperiin! Hoitakoon sotkunsa itse! Prk. ensin käsketään minun hoitaa asia ettei asiaan sotkeutuisi muita ja sitten tuomitaan kaikki mitä teen (ohjeiden mukaan).
Jos yhdistyksen kanta kissojen ulkoiluun kaupunkialueella todella on tuo niin sanoudun kyllä myös irti kissansijoittajan työstä. Minä en suostu tieten tahtoen kissojen huonoon kohteluun ja vaaroille altistamiselle. Minun kauttani ei yksikään kissa tule menemään kotiin jossa se lykätään armottomien naapureiden, autojen, muiden eläinten ja tautien armoille. Ei kiitos.

Oikeesti...tänään on aprillipäivä. Eikö.

sea   21:53    7 kommentti(a)



Mä en ole puhunut Joonaksen kanssa sitten syksyn, taisin sillon siitä täälläkin mainita. Hassua.

Mä en ole puhunut Timon kanssa sitten tammi-helmikuun vaihteen. Kummallista.
Näin itseasiassa tässä jonkun aikaa sitten unta missä yritin kuikuilla Timoa irkissä, mutta se ei vastannut. Myöhemmin kävi ilmi, että sen äiti oli kuollut. Jotenkin mystisesti äiti vaihtui myöhemmin Timoksi. Siis niin, että Timo olikin se joka oli kuollut. Auto-onnettomuudessa, ihan kuten olen monesti aiemminkin kuvitellutkin. Piti silloin vaihtaa muutama sana Timon kanssa, mutta se jäi ja uni unohtui. Muutama päivä sitten uni palasi mieleen ja on kummitellut siitä lähtien. Vaikka Timo joskus (pari vuotta sitten) olikin elämäni rakkaus ja tärkein ihminen maan päällä nyt tuntuu lähinnä tyhmälle mennä kertomaan "näin unta, että kuolet". Miten niin tärkeästä ihmisestä voikin tulla niin tavallinen? Miten sellaisen rakkauden ja kiintymyksen voi unohtaa? Miten sellainen voi muuttua ei-yhtään-miksikään? Miten sellainen voi kuolla täysin? Miten ilkeästi aika muuttaakaan asioita.

sea   01:55    7 kommentti(a)


sunnuntaina, maaliskuuta 20

1. Mikä soittoääni on kännykässäsi tällä hetkellä?
Oma soittaa Nokian groovea, kissapuhelin Siemensin karibialainen.

2. Millainen taustakuva tai ikoni komistaa kännykkäsi näyttöä?
Omassa makaava kisu, kissapuhelimessa tylsä Soneran teksti.

3. Mikä on tietokoneellasi työpöydän taustakuvana?
Mutts pink sock

4. Millainen on ruudunsäästäjäsi (vaihtoehtoisesti millainen se oli tai miksi sinulla ei ole ruudunsäästäjää)?
Windowsin curves and colors, 3 linellä ja 5 curvesilla.

5. Mitä ajattelit valitessasi ylläolevia?
Tää on söpö.

[via Jani]

sea   17:50    0 kommentti(a)



Tajusin juuri, että mulla on tentti maanantaina. Olen lukenut ehkä 30 sivua, yhteensä, neljästä kirjasta.

sea   03:12    0 kommentti(a)


lauantaina, maaliskuuta 19

Tässä selvennyksen vuosi se alkuperäinen palautteeni www.karkurit.fi sivustosta.

"Hei

Nyt kun teitä on mainostettu monessa paikassa niin olisiko paikallaan tehdä toimivat kotisivut? Etusivullanne mainostatte, että sivut on tehty ie:tä ja netscapea ajatellan. Hyvin moni ihminen käyttää nykyään jo firefoxia. Eipä sinällä, selasin sivuja sekä firefoxilla, että ie:llä, raskasta, tökkivää, lataaminen kestää ja sivut eivät takulla näytä siltä miltä pitäisi. Olisiko iso homma pyytää joku ammattilainen tai edes puoliammattilainen tekemään toimivat sivut?
Heräsi myös kysymys miksi missään ei mainittu selkeitä linkkejä eri eläinsuojeluyhdistyksiin? Yhden sivun löysin missä oli listattuna sekavana listana eri ihmisiä. Eläinsuojeluyhdistykset pitävät usein listaa esillä mistä näkee heillä tallessa olevia eläimiä, joten näiden sivujen helppo löytyminen olisi ensisijaisen tärkeää. Näin tamperelaisena hämmästelin myös ettei missään mainittu Kissojen katastrofiyhdistystä http://www.kissojenkatastrofiyhdistys.net/ vaan Boondock's oli ainoa mikä mainittiin. Ei sillä, kyllä heiltäkin löytöeläimiä löytyy...

Toivoisin kovasti, että voisitte siistiä sivunne käyttäjäystävälliseen kuntoon. Eiköhän meille kaikille kuitenkin olisi tärkeää, että karkulaiset saadaan kotiin mahdollisimman vaivattomasti ja ettei yksikään omistaja jättäisi etsimättä etsimisen vaikeuden takia.


Elina *sukunimi*"

Tuo oli siis se mihin toimittaja Ankkuri näki tarpeelliseksi lähettää kaksi vastausta (toinen tämä edellisessä mainitsemani kusipää viesti) sekä soittaa molempiin puhelimiini.
Tässä toimittaja Ankkurin uusin vastaus.

"Puhelinnumerosi on julkinen koska sen sai tiedustelusta. Soitin kysyäkseni voinko julkaista viestit koska sähköpostissa kysymykseni palautui takaisin. Olen ennenkin julkaissut palautteita, tosin silloin ne olivat myönteisiä. ja sivut alkutekijöissään.

Sitäpaitsi ilmoituksia ei vain laiteta äkkipikaa sivuille. Et ilmeisesti hallitse sivujen tekemistä kun niin luulet.

Tottakai voit antaa palautetta, mutta en voi toiveistasi täyttää, koska ohjelma jolla sivuja tehdään ei sovellu firefoxiin. Meitä on monenlaisia eläinsuojelutyötä tekeviä, sellaisia kuin sinä ja minäkin. Ja eläimet voivat edelleen huonosti.

Terveisin
Maija Ankkuri"

Huom. numeroni saa numerotiedostelusta, tosin samalla nimellä on kaksi puhelinnumeroa eikä kummassakaan näy osoitteena muuta kuin kaupunki. Periaatteessa siis numerot voisivat olla eri henkilöiden numeroita.

Olisin erityisen kiinnostunut tietämään missä kohdin tuota alkuperäistä palautetta haukuin koko heidän vapaaehtoistyön lyttyyn ja käskin suurinpiirtein lopettamaan koko homman? Omasta mielestäni kritisoin puhtaasti sivujen ulkoasua ja toimivuutta sekä hieman sisältöä (en varsinaista ilmoitussisältöä) enkä todellakaan itse työtä.
Lainaanpa omia sanojani uusimmasta vastauksesta toimittaja Ankkurille...
"Jos löydän Arto Paasilinnan kirjasta pilkkuvirheen niin eihän sekään tarkoita, että Paasilinnan olisi lopetettava koko kirjoittaminen vaan, että seuraavassa painoksessa virhe voidaan korjata."
Kiinnostaisi myös kovasti tietää missä ilmoitan olevani kky:n työntekijä (tiedottaja, jollaiseksi toimittaja Ankkuri minua oli luullut). Ja onko toimittaja Ankkurilla ylipäätään lupa jaella vaihtamiamme sähköposteja kolmansille osapuolille ilman lupaani? Hän oli muuten lähettänyt keskustelumme myös kky:n puheenjohtajalle vaikka olin painottanut olevani asialla yksityishenkilönä. En tiedä oliko hän lähettänyt sen ennen vai jälkeen puhelinsoiton jossa painotin ensimmäisen kerran tätä yksityishenkilönä kantaani.

sea   13:58    2 kommentti(a)


perjantaina, maaliskuuta 18

Haastanpa kaikki lukijani kommentoimaan www.karkurit.fi sivuston toimivuutta ja selkeyttä. Lähettäkää toki palautteenne myös kateissa@mbnet.fi osoitteeseen.

Minä erehdyin laittamaan toimittaja Maija Ankkurin ylläpitämästä sivusta sähköpostitse palautetta. Asiallisesti kerroin, että sivut voisivat toimia myös firefoxilla, koska moni ihminen käyttää sitä nykyään. Sivut voisivat myös olla selkeämmät ja tietoa voisi löytyä helpommalla Etsikääpäs esim. eläinsuojeluyhdistyksien sivuja. Eläinsuojeluyhdistykset ilmoittavat omilla sivuillaan usein löytyneitä ja kadonneita lemmikkejä. Näiden tietojen löytäminen lienee tärkeää lemmikkinsä kadottaneelle?

Koska minä kehtasin antaa negatiivistä palautetta toimittaja Ankkuri onki numerotiedustelusta minun molemmat puhelinnumeroni esiin (toinen on yleisessä jaossa, esim. kky:n sivuilla, toinen on täysin henkilökohtainen numeroni) ja soitti minulle. Heti puhelun alussa ilmoitin olevani ystäväni luona enkä täten netin ääressä enkä myöskään kovin hyvässä paikassa puhumaan. Toimittaja Ankkuria tämä ei haitannut vaan hän valitti yli puoli tuntia minulle kuinka minä en halua hänen tekevän työtään, kuinka hän kyllä tietää kaiken rahankeruusta ja miten hänellä ei ole rahaa palkata ketään tekemään sivuja. Siinä tuli selväksi niin toimittaja Ankkurin edelliset työpaikat kun omat perheenjäsenet.

Myöhemmin luin vielä häneltä saamani sähköpostin (sen toisen mitä en ollut vielä nähnyt vaikka ensimmäiseenkään en ollut vastannut, eihän toimittajalla vaan ole mitenkään hätä?). Lainaanpa tähän mikä olisi ollut kuulma toimittaja Ankkurin mielestä aivan oiva vastaus minun palautteeseeni.

"Mun mielestä tollaselle kusipäälle vois vastata että onko parempi sitten
ettei tota hommaa tee kukaan, on näet vapaaehtoistyötä. Ärsyttävää kun ei
nähdä metsää puilta. Mä olisin vastannut niin. Ja lisännyt että eikö ole
parempi että joku tekee jotain kuin että kukaan ei tee mitään!!!???"

Tämä palaute ehdotus ei ole toimittaja Ankkurin kynästä, mutta hänen mielestä tämä oli niin hyvin sanottu, että se kannatti kertoa minulle niin puhelimessa kun sähköpostina.

Saas nähdä mitä kivaa toimittaja Ankkuri keksii seuraavaan vastaukseen.

sea   23:01    5 kommentti(a)



Istun tässä inulin (ex-kämppis ja vanha kaveri) kotona ja irkkaan läppärillä, ensimmäistä kertaa elämässäni. Hyvää harjoitusta jos ostan kesällä oman. Täällä, että inuli pääsee juhlimaan miehensä kanssa miehen synttäreitä, tosin mies kuulma tulee kotiin aikaisin, koska sitä väsyttää. Samapa tuo.

Suoraan sanoen, paska päivä. Pieniä hetkellisiä hymyileviä oloja lukuun ottamatta on vituttanut. Nukuin pitkälle iltapäivään, koska uni ei tullut ennen kuutta. Kissapuhelimessa odotti kolme viestiä, kaikki tahtovat Misun. Paitsi yksi. "Se Misu mikä on löydetty Kangasalta. Se ei tosiaankaan ole kolme vuotias vaan täyttää yksitoista. Eikä sen korvat tosiaankaan ole paleltunut vaan tappelussa revennyt. Se on tuolta Asematien kulmilta. Joo... Halusin vain oikaista..." Ääni oli hyvin kyllästynyt ja tympääntynyt, nimeä soittaja ei kertonut eikä kertonut motiiviaan soittaa. Ilmeisesti kissaa hän ei halunnut, koska ei pyytänyt ottamaan yhteyttä tms. Kuullosti lähinnä "vittuako levitätte väärää tietoa kissasta". Puolustuksekseni sanon, että kissan korvat ovat paleltuneet. Minä epäilin sitä jo kun näin kissan ensimmäisen kerran. Samaa sanoi erittäin pitkään kky:llä työskennellyt nainen ja eläinlääkäri. Tuon tappelemisen uskon vain jos ko. ihminen on itse nähnyt tappelun ja hoivannut korvia sen jälkeen. Minä myös väitän ettei kissa voi olla 11 vuotta. Ensi näkemällä sanoin n. 3 samaa sanoi kky:n työntekijä ja samaa sanoi eläinlääkäri tutkiessaan kissan erinomaisessa kunnossa olevia hampaita. En tiedä olisiko soittaja erehtynyt kissasta vai mitä ylipäätään haki soitollaan? Löytöpaikka sentään meni oikein.

Vaikka tiedä olevani oikeassa verrattuna tuohon naiseen en silti voi olla pahoittamatta mieltäni. Eikä oloa helpota ne kymmenet soitot sekä kissapuhelimeen, että omaan luuriini. Alkaa ahdistamaan tälläinen. Jos olisin tiennyt, että alan saada häiriköintiä myös omaan puhelimeen en olisi antanut koko haastattelua. Osa puheluista todellakin tuntuu häiriköinnille. :|

sea   21:30    0 kommentti(a)



Tuo tän päivänen kolarisuma oli muuten kerrassaan hämmentävä. Miten ihmeessä useammalla isolla tiellä voidaan onnistua kolaroimaan satoja autoja lähes samaan aikaan? Ensimmäisenä kieltämättä tuli mieleen onko tämä jotenkin suunniteltu juttu? Eihän suomalaiset ennenkään ole tuolla tavalla sotkenee jos lunta tulee taivaalta? Vai ollaanko siellä etelässä niin totuttu lumettomuuteen?! Tuskin. Kuvat paikoilta on kun elokuvista. Autoja kirjaimellisesti kasassa. Ihme ettei useampi ihminen ole kuollut. Ihme myös ettei asiasta ole toitotettu uutisissa tuon enempää.

En voinut olla pohtimatta miten sitä itse käyttäytyisi jos näkisi edessä kymmeniä autoja rutussa eikä mitään keinoa väistää. Paljoa ei varmaan voi jarrutellakkaan jos takaa tulee tyyliin rekka, mutta pakkohan sitä on ellei henkeä halua menettää. Miten pitkä on ollut se matka jonka aikana on kerennyt ajattelemaan mitä v*ttua sitä tekee? Kerkeekö siinä katsomaan taakseen ja pohtimaan kaistan vaihtoa ja mahdollisesti pientareelle ajoa? Vai yrittääkö sitä vaan jarruttaa ja ajaa mahdollisimman hiljaa päin edessä olevaa? Miten ajetaan mahdollisimman hiljaa päin edessä olevaa?

sea   01:38    0 kommentti(a)



Voi jee mikä päivä.
Aamulla sähköpostilaatikossa odotti maili. Kissajuttu on ilmestynyt lehdessä ja heti löyty mahdollinen uusi omistaja. Puhelin soi muutenkin tiheään koko iltapäivän/alkuillan. Hoitokissa tarvisi hoitopaikkaa pääsiäiseksi, kaksi kissaa tarvisi paikan ensikodista kun omistaja viskattiin kämpästä ulos, yksi kissa tarvisi paikan, koska omistaja lähtee ulkomaille (jo vkloppuna, ei sitten yhtään aiemmin tehneet mitään asialle?). Illalla sain vielä ihme tekstiviestejä joltain Pekalta joka oli mitä ilmeisemmin nähnyt jutun lehdessä ja päätti kokeilla lähtisikö kissatäti kahville. Apua!
Päivän aikana olen myös vaihtanu useaammankin sähköpostin au-pair-tätin kanssa ja näyttää erittäin lupaavalle. :)

Jotta päivä olisi ollut tosi kiva, hiireni on nykinyt ja leikkinyt omiaan. Vähän väliä olevinaan maalaan jotain tai availen valikkoa oikealla korvalla, välillä ei liikuta mihinkään. Perkele. Ihan uusi hiiri. Pitänee varmaan etsiä takuulappu ja lähteä valittamaan.

sea   01:23    0 kommentti(a)


keskiviikkona, maaliskuuta 16

Miksi en oikein ymmärrä taas Suomen oikeuslaitosta.... *huoh*

"Entinen radiojuontaja Timo "Timpe" Salonen on tuomittu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä puolentoista vuoden vankeusrangaistukseen. Lisäksi Salonen joutuu maksamaan uhreille yhteensä 18 000 euron korvaukset.
Salonen syyllistyi tekoihin vuosina 1998-2004. Tytöt olivat tekohetkellä 13-15-vuotiaita. Salonen on nyt 31-vuotias."

Raiskaajat ja pedofiilit pääsevät sakoilla, koska heillä on vakituinen työ ja perhe, mutta Salonen joutuu vankilaan? Älkääkä sanoko, että kyseessä oli alaikäsen hyväksikäyttö tai muuta puppua. Joo, kyseessä oli alaikänen, mutta minä en jaksa uskoa etteikö nuo tytöt olisi olleet ihan halukkaita hommaan. Tokihan Salonen teki väärin harrastaessaan seksiä alaikäsen kanssa ja olihan se moka ettei tullut kysyneeksi papereita, mutta hei...

Ompas muuten ärsyttävästi korostettu Salosen ikää. Jos tyttöjen iät on kerrottu sen mukaan mitä he olivat tapahtuma hetkellä niin miksi ei myös Salosen? Koska 31 kuullostaa paljon vanhemmalle kun 24-30. 24-vuotias harrastamassa seksiä 15 vuotiaan kanssa? Eihän se ole edes kummallista.

sea   22:15    7 kommentti(a)



Jiiiihiii! Kela sanoi etten menetä eläkettä vaikka lähtisinkin ulkomaille. Tai siis jos en vain ansaitse liikaa... *hakee laput ja laskimet* Eli saan ansaita kuussa n. 600 euroa (tuskin menee au-pair-palkoilla rikki?). Asumistukeni menetän, mutta pelkän eläkkeen saan pitää eli 806,05 miinus 300,81 on 505,24 euroa. Herrajumala! Saan siis viisisataa palkkani lisäksi! Se täti Kelassa puhui kyllä 500 miinus asumistuki, mutta se varmaan erehty? Mitä tätä päätöstä tutkin niin kyllä koko eläke asumistukineen on 800 ja ilman asumistukea sen 500. Noh, uskon tähän paperiin... Siis viiiiiissataa. Jessus. Arvatkaa kuka ostaa sen läppärin. :)

Arvatkaa kuka lähtee Lontooseen....

sea   17:33    0 kommentti(a)


tiistaina, maaliskuuta 15

Jo yläasteella tiesin miksi haluan isona. Kirjotimme seiskalla itsellemme kirjeen jonka saimme takaisin ysillä. Vouhotin kirjeessä miten varma olen siitä, että minusta tulee vaatesuunnittelija. Ysillä pää kuitenkin kääntyi ja päätin suunnata sosiaalialalle. Karkasin nimittäin ysillä kotoa ja majailin Pakilan turvatalossa viikon. Tuo viikko meni ihan hyvin siihen asti kunnes minut lykättiin ensimmäiseen perheneuvotteluun minulle täysin tuntemattoman ohjaajan kanssa. Tämä mies totesi, että kaikkihan on ihan hyvin ja minä voisin lähteä kotiin samantien. Tuon tapauksen jälkeen päätin tehdä parhaani ettei kukaan enää joutuisi samaan tilanteeseen. Suuntasin siis kympille, koska sosiaalialalle ei päässyt kun vasta 17v. Minun piti muuttaa sen jälkeen Tampereelle ja aloittaa opiskelu sosiaalikasvattajaksi. Päädyin Otavaan opiskelemaan lähihoitajaksi, koska se oli opon mielestä parempi idea.

Muistan aina kuinka yläasteaikaiset kaverit pyörittelivät kaikkia ideoita päässään eikä kukaan oikein tiennyt mitä he haluaisivat tehdä isona. Otavassakin moni opiskeli ihan vaan jotain (lukion korvike), tietämättä mitä tarkemmin ottaen haluavat tehdä. Ja nyt lukiossa törmäsin myös samaan ilmiöön. Minä olen aina tiennyt mitä haluan. Joskus haave on muuttunut, mutta en ole koskaan ollut tuossa haahuilu-tilassa. Paitsi nyt.

Tuntuu ihan kamalalle kaikkien näiden vuosien jälkeen todeta, että en tiedä mitä haluan tehdä työkseni isona, joka jo olen. Ehkäpä en oikeasti koskaan ole ollut varma? Olen vain kuvitellut haluavani jotain ja haudannut epävarmuuteni yritykseen saada sitä mitä haluan. Ja nyt kun olen iso ja minun pitäisi olla jo työelämässä olen havahtunut ja herännyt tajuamaan etten oikeasti tiedä mitä tahdon. Ehkä olen lopultakin tarpeeksi iso myöntämään olevani epävarma?


Onko mikään niin säälittävää kun huomata ahmivansa ruokaa, koska kaupan kassa oli vähän tyly?

sea   23:28    2 kommentti(a)




Tämä kirjapino kuvaa oloa parhaiten. Huomatkaa paha tapani taittaa kirjansivuja.
Itseasiassa tuossa ei ole edes kaikki...kirjat eikä taitokset.

sea   02:33    0 kommentti(a)


maanantaina, maaliskuuta 14

Jani oli linkittänyt kivan testin. Jipii, voitin ainekin Janin. 82%, 88 miles ja 603 sekunttia. Testasin vähän noita muitakin eikä pisteet nyt ihan mitään kamalia ollut. Afrikasta sain 40 maata oikein 53 (sellainen keskitaso samalla periaatteella kun tuo Jenkkilä, olisiko ollut taso 3?). Etelä-Amerikasta meni 18/24, Euroopassa 38/44, saakelin pikkumaat. Aasia tuotti eniten ongelmia, vaikka muualla varmasti veikattaisiinkin Afrikan olevan vaikein, Aasia 34/47.

sea   02:13    0 kommentti(a)


lauantaina, maaliskuuta 12

Vihdoin jaksoin tyrkkiä kuvat nettiin. Tässä siis kuvia lisättynä vanhoihin postauksiin.

arpimuumi
tulppaanit

sea   20:46    0 kommentti(a)




Sain tässä yksi päivä Lasten Kirjakerhosta taas postia. Suloinen Nalle Puh koristi niin mainoksen kuoria kun sisuksiakin. "Valitse tästä yhdessä lapsen kanssa kivoja kirjoja", "voitte yhdessä tutustua kirjoihin ja palauttaa ne joista ette pidä", "lämpimiä lukuhetkiä sinulle ja lapselle".... Voisi toki viilata pilkku ja sanoa ettei yhdessäkään lauseessa sanota lapsesi. Paitsi... "Lähteekö juuri teidän perheenne seuraavaksi Disneyland Resort Paris-huvipuistoon"...


Lähetin Kirjakerhoon postia ja kysyin miksi minä, lapseton nainen saan tälläistä postia. Minä en ole koskaan asunut avoliitossa, en ole ollut naimisissa, en ole koskaan ollut raskaana, saati siis, että minulla olisi lapsia. Miksi, oi miksi minulle lähetetään lapsille suunnattua postia? Huomautin mailissa myös siitä, että tälläinen mainonta ei ehkä ilahduta ihmistä joka ei koskaan edes aio tehdä lapsia, saati naista joka on vuosia käynyt hedelmöityshoidoissa tuloksetta. Voin vain kuvitella miten inhottavaa on saada "lämpimiä lukuhetkiä sinulle ja lapselle" kun ei niitä lapsia saa vaikka kuinka tahtoisi. Minä todennäköisesti purskahtaisin itkuun, joka kerta.

Olenkohan jotenkin "äiti-iässä" vai miksi minä olen heidän postilistalla? En ole koskaan tilannut Kirjakerhosta mitään, mutta pari vuotta sitten aloin saada Nalle Puh postia. Hämmentävää.

Arvatkaa mikä oli Lasten kirjakerhon vastaus...

Kiitos, viestistänne.

Pahoittelemme, että olette saanut Lasten Kirjakerhosta mainospostia.
Olisitteko ystävällinen ja ilmottaisitte meille osoitetietonne, niin voin
toimittaa viestinne henkilölle, joka hoitaa mainospostirekisteriämme, kiitos!

Ystävällisin terveisin

SANOMA MAGAZINES FINLAND OY
Asiakaspalvelu

Kristiina Saukkonen
asiakasneuvoja

Ihan kun tässä nyt olisi kyse siitä, että minä jotenkin ärsyynnyt tästä postista. Äkkiäkös minä sen roskiin laitan. Pointtini oli miksi minä, muiden satojen lapsettomien naisten tavoin saa tätä postia. Minun poistaminen listalta tuskin poistaa muita?

sea   17:22    2 kommentti(a)


perjantaina, maaliskuuta 11

Sain sitten postia lukiosta. Erotodistus. Hitto. Olisivat voineet varottaa etukäteen. Sinällään ymmärrän, en ole ollut paikalla kahteen vuoteen, mutta olisi silti voinut kysyä onko minulla hyvä syy olla pois, etenkin kun tiesivät minun olleen saikulla. Eipä tästä kai mitään haittaa ole, toivottavasti. Asunnonhan saan pitää jokatapauksessa, avoin riittää kouluksi sekä opintojen päätyttyäkin saan asua vielä vuoden. Mutta saanko vuokrata asuntoani eteenpäin? Välivuosihan on se mihin aioin vedota. Avoimesta ei voi pitää välivuotta, se kestää vuoden.

Hmm...ehkä jätän vain kertomatta toasille etten ole enää lukiossa, ihan varalta. Voihan välivuosi käsitteen ajatella myös välivuodeksi edellisen opinnon loputtua ennen kun uusi alkaa? :)

sea   19:33    0 kommentti(a)


keskiviikkona, maaliskuuta 9

Tavarat on pakattu ja muutto on valmis. Siis blogin muutto (tänne). :)

Gloomy Sunday
Blogilistan hakemistosta
Koska ilmoitan blogini uutena blogina listalle on vanhojen e_e:n tilaajien tilattava minut uudelleen. Älkää suuttuko.
Suosikkien linkin laitan kunhan Myrtti säätää jotain, älkää kysykö mitä. :)


ps. Niin, piti sitä Myrttiä kiittää! Uudet sivut on hänen tekemänsä. Läpsyttäkäämme söpöjä tassujamme kiitokseksi. :)

sea   22:19    5 kommentti(a)



lainaus

Hei vaan!

Voit vuokrata asunnon tuoksi ajaksi toiselle Tampereella opiskelevalle. Kun teet sopimusta väliaikaisen asukkaan kanssa, tulee sopimus meille hyväksyttäväksi ja siihen tarvitaan todistus ulkomailla olosta, esim. työsopimus, josta selviää, että kyse on määräajasta. Uudelta asukkaalta vaaditaan opiskelutodistus.

terveisin
Pia Ylimäki
TOAS asuntotoimisto


/lainaus

Voi paska.

sea   17:31    0 kommentti(a)


tiistaina, maaliskuuta 8

Sain tänään neurologin vastauksen. Päässäni ei ole mitään vikaa. Vasemmassa poskiontelossa on kuulma hieman nestettä mikä viittaisi poskiontelotulehdukseen. Lääkäri on kyllä sitä tutkaillut jo monesti ja aina sanonut ei. Toisaalta se selittäisi korvan huminan?

Olen keskustellut aiheesta "Lontoo" muutaman ystävän kanssa. Enkä edelleenkään tiedä mitä tehdä. Serkkuni, joka sai sen lapsen ja joka on itse asunut Irlannissa, lähes käski lähteä. Hänen kanssaan olemme monesti pohtineet tuota ihme ikävää sinne saarille. Kati taasen arvuutteli heti, että lähteminen olisi vain pakenemista. Kaippa siinäkin totuudenjyvänen on.

Fiksu varmaan jäisi Suomeen ja kävisi iltalukion, että pääsisi yliopistoon ennen eläkeikää, mutta on jotenkin typerää tehdä jotain ilman mielenkiintoa. Toisinaan tälläinen haahuilu vaan tuntuu uskomattoman raskaalle. Olisi ihan kiva tietää mitä tehdä nyt ja viiden vuoden päästä.
Pahinta lienee etten osaa vastata ihmisille. Tuntuu pahalle sanoa ettei tiedä mitä elämällään aikoo tehdä. Ja kun yrittää säveltää jonkun epämäärisen vastauksen se harvoin riittää. Tuntuu ettei saa olla rauhassa hetkeäkään. Ensin olin pois koulusta masennuksen takia, minusta tuli lintsari. Sitten jäin sairaslomalle ja sain kuulla olevani tekosairas. Nyt olen määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ja räin kuulma päivät pitkät kattoon enkä edes halua palata koulu/työelämään koskaan. *huoh*
Kelpaako mikään koskaan kenellekkään? Tarvitseeko minkää kelvata? Kumpa osaisi vain ajatella itseään ja tehdä sitä mikä tuntuu hyvälle.

Itseasiassa tiedän vastauksen oikein hyvin. Minä haluan Lontooseen ja olen valmis tekemään lähes kaiken sinne päästäkseni. Ellei eteen tule mitään isoa ongelmaa niin minä myös lähden sinne. (Ja nyt kun olen tuon sanonut "ääneen" on myös pysyttävä päätöksessä, ellei mukavuudenhalu iske pahasti päälle.)

sea   04:25    0 kommentti(a)


sunnuntaina, maaliskuuta 6

Uusien (näiden) sivujen säätö on kova. Toivon mukaan ensi viikolla päästään muuttamaan kokonaan uuteen osoitteeseen uuden nimen kera ja sivut näyttäisivät oikealle myös ie:lla. ;)

Lähetin toasille sähköpostia. Kysyin voinko vuokrata asuntoni eteenpäin jos lähtisin viettämään välivuotta ulkomaille. Eihän se kai nyt ihan välivuosi olisi, mutta melkein. Toivottavasti saan vastauksen pian. Lähtöhinku helpotti hieman kun on tehnyt edes pienen eleen asian suhteen. Kovasti vieläkin tekee mieli, en nyt sitä tarkoita, mutta olo ei ole enää turhautunut.

Tentteihin pitäisi taas lukea. Uusinta olisi ensi viikolla, mutta taidan skipata sen ja mennä vasta siihen kolmanteen. Parin viikon päästä on kyllä toinen tentti, johon pitäisi lukea 2-4 kirjaa. Ei huvita yhtään.

Voisin hautautua peiton alle ja katsella auringon ja kuun varjoja seinältäni.

sea   00:27    0 kommentti(a)


keskiviikkona, maaliskuuta 2

Mä haluan lähteä, sinne Lontooseen. Olen pyörittänyt lähtöideaa päässäni jo viikkoja. Olen tutkinut au-pair- ja muita helppoja työpaikkoja, pohtinut mitä teen asunnolleni ja tavaroilleni, eilen katselin jopa lentolippujen hintoja. Ei yhtään huvita olla täällä.
Mahtaakohan toasille käydä, että vuokraisin asuntoni vuodeksi? Tavaroineen päivineen? Mitenhän Kela asiaan suhtautuua? Meinaan siis eläkettäni ja semmoisia. Terapia jäisi tauolle tai katkeaisi kokonaan, mutta hei, eihän minun ole mitään mieltä siellä edes käydä kun ei minulla ole sitä elämää. Yliopistoon tuskin pääsen kesällä vaikka kuinka lukisin. Kaiken huipuksi, tämä on viimeinen vuosi kun voin lähteä au-pairiksi (olen liian vanha, tämän ikäisellä pitäisi olla jo perhe ja vakityö). Ei se homma herkkua ole, mutta helppoa.

Pelkään, että jos en nyt lähde en tule lähteneeksi myöhemminkään. Toisaalta pitäisi järjestellä niin monta asiaa ettei sekään huvita. Ja "kotiin" olisi kuitenkin joskus palattava. Silloin on aloitettava kaikki taas alusta.

Tuntuu niin kuolleelta. Rakennan "pesää" jota en halua rakentaa. Kerään ympärilleni tavaroita ja asioita sitoakseni itseni tähän paikkaan. Uskottelen itselleni haluavani elää tässä ja näin. Vai onko mielikuva Lontoosta sittenkin se virheellinen osa tässä ajatteluketjussa? Onko se vain romantisoitu unelma?

sea   01:39    0 kommentti(a)







teacup photo from kuu_nel

sunday[.]gloomy[ät]hotmail[.]com


Listaa minut!

Listaa minut!



arkisto
heinäkuuta 2004
elokuuta 2004
syyskuuta 2004
lokakuuta 2004
marraskuuta 2004
joulukuuta 2004
tammikuuta 2005
helmikuuta 2005
maaliskuuta 2005
huhtikuuta 2005
toukokuuta 2005
kesäkuuta 2005
heinäkuuta 2005
elokuuta 2005
syyskuuta 2005
lokakuuta 2005
marraskuuta 2005
joulukuuta 2005
tammikuuta 2006
helmikuuta 2006
maaliskuuta 2006
huhtikuuta 2006
toukokuuta 2006
kesäkuuta 2006
heinäkuuta 2006
elokuuta 2006
syyskuuta 2006
lokakuuta 2006
marraskuuta 2006
joulukuuta 2006
tammikuuta 2007
helmikuuta 2007
maaliskuuta 2007
huhtikuuta 2007
toukokuuta 2007
syyskuuta 2007

vielä vanhempaa tavaraa


Get Firefox!
Powered by Blogger

Gloomy Sunday 2007 / Blogger