Aaltosen Marja on kuollut. *niisk*

Kävin tänään terveydenhoitajalla "ravintoneuvonnassa". Ei sentään esitellyt miten lihapiirakka pitää vaihtaa ruisleipään, tosin kielsin sellaiset heti alkuun. Sinällään en saanut mitään uutta tietoa vaikkakin enimmäkseen aika meni puhuessa ihan muusta kun ruuasta. Tottahan se toki on, että ei se ruoka se isoin ongelma ole vaan ne syyt miksi sitä ruokaa mättää.

Minuun ei silti tehoa pelottelut eri sairauksista, kamalasta keski-iästä tai mikään muukaan. Tiedän miten pitää toimia, mitä syödä ja paljonko liikkua. En vain kykene toimimaan niiden ohjeiden mukaan. Tässäkin asiassa syyllistäminen näyttää jyräävän. Luodaan kauhukuvia ja selitetään miten minun on vain pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja toimia oikein. Minun on vain pystyttävä. Just niin.

Ainoa positiivinen asia käynnissä oli, että terveydenhoitaja järkyttyi kuullessaan paljonko painan. Hän olisi veikannut reilusti vähemmän. Kyllä! Se on positiivinen juttu! Tavallaan. Etenkin kun huijasin sitä vähän alakanttiin.