Kotona ollaan taas, oltu jo keskiviikosta, ei vain ole jaksanut kirjoittaa. (Ei oikeastaan ole mitään asiaa tai ainenkaan semmoista mistä viittisi kirjoittaa.)

Joulu meni ihan ok. Selkä tosin sanoi poks jälleen joten liikkuminen on tuskaa. Johan sitä kerkesikin pari kuukautta nauttimaan kivuttomasta olosta. Aattona vetäsin ilmeisesti vähän liikaa särkylääkettä (panadol 1g ja buranaa 1g) ja oksensin. Onneksi sentään vasta ruuan jälkeen joten jouluherkut tuli maisteltua.

Muutenkin meni ihan ok. Pikkusisko oli ihan lääpällään Anniin. Anni kun leikkii, mutta ei pure, ei raavi eikä hyökkää varpaisiin. Porukatkin tuntui tykästyvän kisuun ihan kohtalaisesti. Annin ja siskon kissan kanssa tosin oli ongelmia, tai no, minusta se meni ihan ok, olihan kyseessä kumminkin kissat. Anni vilkkaanan tenavana (kyllä 1½v kissa on vielä tenava!) olisi kovasti halunnut leikkiä ja juoksennella siskon kissan kanssa, mutta siskon kissa pelkäsi Annin nopeita liikkeitä. Siskon kissa olikin sitten pari päivää lasten makkarissa ja Anni alakerrassa. Porukoilla ei ole talossa kovin paljoa ovia.. Yläkerrassa on makkareihin, keskikerroksessa (alakerta) ainoa on vessa ja eteinen, toisessa alakerrassa (sauna) toki, mutta siellä on vain sauna ja pannuhuoneita.
Siskon kissa on tottunut olemaan makkarissa joten ei sinällään tuskaa. Annia makkariin ei olisi voinut päästää, olisi syönyt pikkusiskon Bratzit ym. Annin vaihtoehto olisi ollut alakerran (siis toisen alakerran eli saunakerroksen) kylmä ja ankea rappu, jossa Anni viettikin kaikki yöt. Hieman oli surku toinen sinne laittaa, mutta ei Annia yksin alakertaankaan voinut jättää. Pukuhuoneeseen ja saunan puolelle ei jostain syystä saanut päästää, tiedä sitten miksi?

Junamatkatkin meni ihan kivasti. Anni sai nukkua penkillä ja kopassa meni ok kunhan näki eteensä, mutta ei ulos (maisemat vilisi liian lujaa). Takasin tullessa eläinvaunu oli ihan pinkeänä, mutta onni suosi ja viereinen penkki pysyi tyhjänä! Koirarukat oli kasassa vierutusten, mutta Anni retkottaa prinsessana omalla penkillä. :D

Mutjoo, myöhemmin varmaan lisää tai jotain...tai sitten ei. Emmä tiiä enkä jaksa.

Tunnisteet: Anni Pitkätassu

Tuo Anni on kyllä syötävän söpö (ei, älä pelästy, en aio tulla sitä sinne syömään, olen vieläkin ihan ähkyssä jouluruoista - Anni on turvassa;))! Tavallaan kiinnostaa kissan tapa kommunikoida. Miten se esim. ilmaisee tyytymättömyyttään tai sellaista..

Ehkä voisit blogiin tehdä sellaisen "Annin kuulumisia"-palstan.. missä kertoisit kissan kuulumisia oikein kunnolla. No joo, se nyt oli vain ajatus..

Niin on. Vaikka joskus ihan aluksi pohdin kovasti rakastunko Anniin vai en niin nyt en antaisi Annia pois mistään hinnasta! Nauran ja lässytän kissalle joka päivä (kun se on niin söpö!!). Nytkin Anni the pöhkönaattori juoksee jonkun karvapallon tms perässä häntä pörröllä ympäri kämppään, edessä olevat tavarat vaan lentää!

Annista on vaikea sanoa miten se kommunikoi kun häntään ei voi luottaa. Annin häntä kun heiluu aina ja jatkuvasti. On siinäkin toki sävyeroja, mutta ne on joskus vaikea huomata. Anni on aina tyytyväinen joten empä tiedä miten se käyttäytyy kun on tyytymätön. ;) Eis vaan, jos esim. rapsutan masua kun ei saa niin takajaloilla potkitaan ja purraan.

Pitääpä harkita tuota Anni-palstaa. Omaan blogiin tuskin on aineksia tai no, äippä ei jaksa kirjottaa, mutta voisihan sitä harkita jotain omaa pientä sivusivua. Bloggerissa ei vaan saa kategorioita...noh, pitää kehittää jotain kun saa jostain eka energiaa. :)