Annin masu on outo. Lukijoissa kissaväkeä? Revin tänään lauantaina laittamani teipin pois. Haava näytti oikein sievälle, ihan samalle kun lauantaina. Iskin päälle uudet teipit. Se mikä hämää on tuo punertava alue (kuvassa vasemmalla). Se on sellainen möykky. Kuvasta huonosti näkee, mutta se on kuin iso jättipatti. Mutta se on ihan kova ja se oli siinä jo leikkauksen jälkeen. Onko se vain Annin sisuskaluja? :D
Kuvissa kissa makaa kyljellä hieman kippurassa siksi haava-alue rutussa. Alemmassa yritin vähän suoristaa masua, mutta mjoo. Punaisuus ei ihan hirveästi huolestuta sillä Annin masu oli leikkauksen jälkeenkin hieman punertava. Veikkaisin sen olevan lievää ärtymystä kynityn karvan nuolemisesta ja loput kissan ihon väriä. Annilla on muuten hassu lehmämasu värien suhteen! :)


Annilla siis menee ihan jees. Minulla sitä vastoin ei. En tiedä johtuuko uusista lääkkeistä vai mistä, mutta voisin nukkua loputtomiin. Tuota on kyllä ollut ennenkin, mutta se oli nyt jonkun aikaa poissa. Nukkui miten pitkään vain koskaan ei ole virkeä. Mieli on hieman maassa. Tänään päädyin jättämään koulussa tämän jakson väliin. Muutenkin raskasta mennä kouluun ja kun on täysin samat aineet (eri kurssinumerot) kun viime jaksossa niin ei vähempää voisi innostaa. Vaihtelu pitää mielenkiinnon yllä. Ensi jaksossa sitten taas...

Pitänyt kirjoittaa jo pitkään kun tuntuu, että minuuteni on hajoamassa. Tai emmä tiedä miksi sitä sanotaan. Tuntuu vaan, että kaikki on pirstaleina, siis noin...emmä osaa selittää. Kaikki muut vain näkevät minut niin erilaisena ihmisenä kun itse. Alan epäilemään jo onko he oikeassa ja minä väärässä. Mitä jos en olekaan se joka luulen olevani ja mitä jos en tiedäkkään mikä on itselleni hyväksi ja pahaksi? Pelottaa vaan ajatella tuota kun silloin iskee itku ja ahdistus. Ja kun ne pahasti iskee tuntuu, että fyysinenkin ympäristö menee säröille. Pitäisi varmaan keskustella tuosta psykolle torstaina, mutta kun sekään ei tunnu (papereiden perusteella) ymmärtävän koskaan mitä todella tarkoitan. Vai minäkö se en ymmärrä?

Tunnisteet: Anni Pitkätassu

Minä en ole varsinainen kissaihminen, mutta itseltäni leikattiin kerran joku sellainen paise. Ja leikkauksen jälkeen se haava - tai siis leikkausarpi, tikit, yms. - oli aika pitkäänkin turvoksissa ja punoitti.

Kannattaisi melkein etsiä sellainen puhelinnumero, jossa saa päivystävältä eläinlekurilta neuvoja. Itse soitin sellaiseen joskus 90-luvulla. Siis sellainen numero kannattaa etsiä, jos OIKEIN alkaa huolestuttaa ja jos kisu vaikuttaa kipeältä. Onko kissalle määrätty jotain jälkitarkastusta leikkauksen jälkeen? Tietty huomenissa voisi soittaa sinne klinikalle ja kysyä tuosta, että onko normaalia.

Jos se masu olisi tulehtumaan päin, niin siitä kyllä ainakin seuraisi kaikkea, kisu sairastuisi.

Mitä tuohon minuuden särkymiseen tulee.. Minusta voisit huoletta ajatella ITSE olevasi itsesi paras asiantuntija. Jos se psyko näkee sinut kerran viikkoon (tai vaikka näkisi 3 x viikossa), niin ei se hänestä tee mitään eksperttiä. Hän arvioi sinua pitkälti sen VAIKUTELMAN perusteella, jonka itsestäsi annat. Se taas voi olla hyvinkin kaukana siitä, mitä oikeasti olet.

Minusta lisäksi se sinun lääkärisikään ei ymmärrä masentunutta ihmistä. Sellaisen perusteella ei myöskään kannata alkaa hermojaan menettää, jos suinkin voi siihen vaikuttaa.

Tuohon kissajuttuun. Haava on tosi siisti, ei näytä haavalle ellei olisi tikkejä. Turvonneeltakaan ei näytä paitsi se patti, mutta sekin on todella vain erillinen oma pattinsa. Tulehtuneen luulisi näyttävän kipeältä ja punoittavan pahasti? Kissa käyttäytyy normaalisti eikä edes huomaa haavaansa.
Selaan tuossa juuri yhtä kissapalstaa jossa puhutaan leikkaushaavoista. Pitää kuitenkin soitella eläinlääkäriin jos alkaa näyttää pahalle.

Tuohon minuuteen vastaan myöhemmin, nyt väsyttää liikaa. :)

Eläinlääkäri varmaan poistaa tikit kuitenkin, että varmaan viimeistään siinä vaiheessa voivat katsoa/kertoa mikä tuo patti on.
Minun kissalleni puettiin collegepuseron hihasta tehty "mekko" leikkauksen jälkeen. Se oli varsin hassun näköistä. :)

Ei poista. Kyseessä on itsekseen sulavat tikit joiden jämät voi itse poistaa jos eivät tipahda itsekseen.

meidän Essillä oli leikkauksen jälkeen kananmunan kokoinen nestepatti mahassa, se hävisi itsestään parin viikon kuluessa. Minusta ne teipit vois ottaa poiskin, haava hengittäisi paremmin ja se liima saattaa ärsyttää ihoa.

Jees. Aloin myös pohtia onko tuo vain Annin roikkomahaa kun kissan kävellessä se vain löllyy. :)
Mut kun Anni nuolee ja nyppii haavaa. :(

Peggy: Niin se toinen osa.
Luin tosiaan potilapapereita vuodesta 2001 alkaen eli siinä on aika monen lääkärin, terapeutin ja psykon kirjoitukset. Kaikkien mielipide minusta menee aika yksiin. Jos niin moni lääkäri on jotain mieltä niin kai ammatti-ihminen on oikeassa? Eikö ammattilainen ole kuitenkin koulutettu tietämään ja osaamaan? Ja enkö minä masentuneena nimenomaan ole hukassa? Emmä tiedä... :(