Kävin torstaina psykolla ja sain kuulla etten pääse päiväsairaalaan. Olivat siellä sitä mieltä, että keväinen päätös pitää. Oma lääkärikin aikoo edelleen nojata päiväsairaalan päätökseen. Olen siis umpikujassa. Vaihtoehtoina ei ole enää kuin jatkaa näin, eli käymällä kahden kolme viikon välein mtt:ssa. Psykokin myönsi, että eihän se ole kun ylläpitävää hoitoa. Lohduttavaa eikö. Pitäisikö tästä nyt lähes käsittää, että mtt:n mielestä minua ei kannata hoitaa jos heistä ylläpitävä kerta riittää?
Otin esiin jälleen kerran Kelan terapian. Psyko totesi, että kaippa lääkäri voisi siihen suostua. Ihmettelen miksi lääkäri ei ole asiasta puhunut. Heitin ilmaan myös kysymyksen olenko hankala asiakas jos haluan vaihtaa lääkäriä. Psyko ei siihen sanonut oikein juuta eikä jaata, mutta selvensi kyllä käytäntöä. Jos haluan vaihtaa on soitettava ylilääkärille ja vaihtoehtoina on vain kaksi mieslääkäriä, sillä loput lääkärit on erikoistumisvaiheessa ja he yleensä menevät erikoistuneen (joka minun lääkärini on) mielipiteen mukaan. Pyysin myös lähettämään potilaspaperini kotiin. Tästä ei ihme kyllä joutunut millään tapaa kinaamaan! Olen kuullut lukemattomia kauhutarinoita miten potilaspapereita pihdataan. Psyko sanoi heti totta kai.

En oikeasti tiedä mitä ajatella tuosta psykosta. Hän vaikuttaa kovin mukavalle ja ymmärtäväiselle, mutta epäilen ettei hän oikeasti ole niin ymmärtäväinen. Luulen, että hän juoksee aika helpolla kertomaan lääkärilleni mitä olen sanonut. Psyko tosin on monesti sanonut, että meidän keskustelemat asiat pysyvät näiden seinien sisällä, mutta tarkoittaako hän huoneensa seiniä vai rakennuksen... Jos hän ei puhu lääkärin kanssa niin ainekin luulen hänen pitävän lääkäristäni. Epäilen kyllä, että he keskustelevat ja paljon. Siis kyllähän hoitoryhmissä puhutaan potilaista, mutta joskus epäilen vain miten paljon muutenkin puhuvat. Olen saanut kuulla psykolta asioita mitä lääkäri suosittelee minulle ja lääkäriltä mitä psyko suosittelee, ilman että kumpikaan on itse sanonut asiasta. Esim. tämä päiväsairaala. Psyko ei siitä puhunut, mutta lääkäri sanoi, että psyko on sen kannalla.
En vain oikein pidä ajatuksesta, että en voi rauhassa haukkua lääkäriä psykolle ilman, ettei tämä kerro heti lääkärille. Jotkut asiat pitäisi pysyä täysin psykon ja asiakkaan välillä vaikka tietenkin lääkärillekin on puhuttava. Taidan soittaa maanantaina ylilääkärille. Toisen mieslääkärin pitäisi kuulma olla aika nykyisen lääkärini vastakohta.

Miten voikin olla niin vaikea päästä Kelan tukemaan terapiaan (vaikka olenhan jo vuoden siellä käynyt aiemmin!) ja saada kuntoutustukea? Miksi koulua ei voida pitää työkyvyn testaajana? Jos jaksan juuri ja juuri kahdestii viikossa kolme tuntia koulua niin miten voin jaksaa työtä? Mikä työharjoittelu/kokeilu edes olisi noin vähäistä? Ei mikään. En kerkeä mitenkään päin saamaan sairaslomaa ja kuntoutustukea ensi kuulle. Eli olen sossun asiakas eli sossu perii kaikki veronpalautukseni eli Anni ei pääse eläinlääkäriin eikä kukaan saa joululahjoja. Jipii.

Minä mainoksenuhri menin ja ostin Glade ödööriä. En kyllä pätkääkään uskonut sen toimivuuteen, mutta kun tuon Annin kakka haisee! Vaan hitto! Se oikeasti toimii! Haju todellakin katoo ei peity! Jäljelle jää ihana hento sitruunainen tuoksu (ostin tietty sitruunan).

Alan ammattilaisena täytyy kyllä sanoa, että vaikka psykologilla on vaitiolovelvollisuus, hän saa kertoa asioistasi niiden kanssa, jotka myös ovat hoitosuhteessa sinuun. Ja potilaspaperithan ovat myös hoitosuhteessa olevien käytössä, joten psykosi tekstit virallisiin potilaskertomukseesi näkyy myös lääkärille. Se mitä psyko ja lääkäri keskustelevat työn ohessa, on tietysti asia ihan erikseen. Ja sitäkin harrastetaan hyvin paljon. mutta niin et voi ajatella, että kaikki mitä psykollesi kerrot, pysyy teidän välisenä; se on kaikkien teidän välinen joiden kanssa olet hoitosuhteessa. Etttä sellasta.

voit kokeilla myös sirotella ruokasooda kissanhiekkalaatikkoon, ruokalusikallinen riittää sitomaan hajuja.pahanhajuiseen huoneeseen voi jättää kupissa ruokasoodaa ja haju häviää

Mikä Annilla on? Pitäähän kissan lääkäriin päästä jos kerta tarve on. Vaikka EIHÄN se kivaa oo, mää tiiän!

Neito: En oletakkaan, että kaikki jäisi meidän väliseksi, tiedän palavereista ja papereista. Tietenkin lääkäri ja psyko keskustelee ja se on hyvä. Ärsyttää vain kun tuntuu, että ihan kaikki menee lääkärin korviin esim. kiukkuni tätä kohtaan. Ja että kuulen toiselta mitä toinen ajattelee.

Ziina: Tuotakin voisi tosiaan kokeilla! Ihastuin tosin tohon ödööriin. ;)

musta: Ei Annia mikään varsinaisesti vaivaa. Anni pitäisi leikata, rokottaa ja siruttaa. Mutta sossu tuskin ottaa sitä huomioon.