Saako vähän tilittää? "Toki, sinun blogihan tämä on." Hienoa, kiitos. "Oleppa hyvä."
Annilla on kiima. Tartteeko enempää sanoa? Sanon kumminkin... *mouuuuuuuurrrrr* Kissa mouruaa todella syvää ja tajuttoman kovaan, öisin, aamuisin, päivisin, iltaisin... Harkitsen syvästi laittaisiko naapureille pahoittelulappua. Ei täällä ei tapeta kissaa, täällä on vaan yksi kappale nuoria plikkoja takapuoli pystyssä. Hermot oikeasti menee jatkuvaa miukumiseen ja mouruamiseen. Tai se miukuminen vielä menee, mutta sellainen mouruaminen on raivostuttavaa. Enkä jaksa katsella kun toinen ramppaa parvekkeen oven ja ulko-oven väliä kytäten ulos pääsyä. Ihan kun sinne ulos oikeasti edes tahtoisi. Hah. Toivotaan ettei kiima kestä montaa viikkoa. Etenkin näin nälkäisenä, pääkipuisena ja bluena vähän nyppii. Sitten yksi älynväläys meni vielä "haukkumaan" miten tyhmä olen kun otan aikuisen kissan jota ei ole leikattu! Rouva Älynväläys ei taida olla kovin perillä maatiais/löytökissoista, rotukissa on oikeasti ihan eri asia! Veitsen allehan tuo kissa jok.tap. menee varmaan joulukuussa kun tulee veronpalautukset (aattelin tyrkkiä siihen samalla kaikki rokotukset ynnämuutkin). Rouva Älynväläys ei voinut millään ymmärtää ettei nuorista tyttökissoista oikeasti näe välttämättä päällepäin onko niitä leikattu vai ei. Boondocksissakin totesivat, että niin monesti on viety kisu leikattavaksi turhaa kun ei näe niin ei näe, arvet paranee toisilla hyvin. Siksi siis antavat tyttöjä leikkaamattomana, katsotaan tuleeko kiimaa vai ei ja sen mukaan sitten lääkäriin.

Mutjoo, nälkä oikeasti. Kyllä mulla ruokaa on sen verran etten kuole, mutta yksipuolista ja ankeaa se on (kaurapuuroa, riisiä, pastaa, ketsuppia). Enemmän stressaan tieto rahattomuudesta ja kurja fiilis joka tulee kun ei ole kunnon ruokaa. Vetää mielen matalaksi. En jaksanut tänään edes mennä sinne ruotsin kurssille. Soittivat muuten ja kertoivat, että vatsis kurssia on kasvatettu joten mahdun sinne! Se on kyllä ilkeästi muutamaa tuntia ennen ruotsia eikä välissä kehtaa tulla kotiin kun ovat samassa paikassa. Roikkunen siis kolme tuntia joka torstai koululla odotellen. Matkaa on juuri sen verran ettei kehtaa kävellä ees taas, muttei kehtaa tuhlata bussiinkaan. Ähmähmöh.

Tiiättekö muuten mikä on paras keino pitää nälkää poissa. Nukkuminen. Kun nukkuu tarpeeksi pitkään voi skippaa aamupala, lounaa ja välipalan, suoraa lähtöruudun kautta illalliseen ja iltapalaan.

Tunnisteet: Anni Pitkätassu

Ihme, ettei Annia ole leikattu siellä Boondocksissa? Suosittelen leikkaamaan, vaikka siihen rahaa vähän joutuukin sijoittamaan. Omalla kissalla ainakin oli viikon kiima, viikon tauko, uusi kiima... Sen jälkeen lähti tyttö leikkaukseen.

Sori, en näköjään malttanut lukea juttua kunnolla, kun jo kommentoin... :)

Jos kissalle tulee kiima tiheään, esim parikin kertaa kuussa, kehoitan repimään ne rahat vaikka selkänahasta.
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että mitä enemmän kissalla ehtii olla kiimoja ennen leikkausta, kiimat eivät leikkauksen jälkeenkään katoa kokonaan, vaan kissa käyttäytyy sen jälkeenkin kuten kiimainen.
Omallla kissallani ehti olla 4-5 kiimaa ennen leikkausta (koska rahatilanteen takia pitkitin)ja on sillä nykyäänkin tollasia "kohtauksia"
Toinen kissa menikin sitten heti veitsen alle, ja onkin aika paljon seesteisempi tapaus....
Voimia!

ai niin ja jos hermot oikein menee, kissojen kiimanestopillereitä saa eläinlääkäriltä. Mun mielestä on ihan kohtuuhintasiakin!!

Tiina: Saanet anteeksi. ;)
Yleensähän kissat leikataan eläinsuojelupaikoissa, mutta nykyään alkaa vissii olla kohtalaisen yleistä, että leikattu kissa päätyy eläinsuojeluyhdistykselle. Hassua sinänsä, että ihmiset ovat sen verran huolissaan kissasta, että leikkaavat mutteivat etsi kadottua.

Anonymous: Jees. En minäkään tuota ala kuuntelemaan säännöllisesti, sen verta menee hermot! Että jos toinen kiima vielä pukkaa ennen joulukuuta niin revin todellakin rahat jostain (lue lainaan). Vein naapureillekin jo söpöt postikorttipahoittelut. Miten kissasta voikin lähteä niin kova ääni!

Eikä tuo Annistakaan taida kovin kivaa olla. Kurista, mouruta ja pyöriä lattialla. :(

Kisuliini haluaisi siis jo tehdä pikkukissoja. :) Se vasta olisi söpöä.. vaikka no joo, on se totta, että mankuminen ja mouru on epämiellyttävää musiikkia korville!

Siskollani oli joskus vuosia sitten kisuja, jotka olivat e-pillereillä. Aika hassua..

Emmä tiiä nauttiiko kissat edes jälkeläisistä kovin. Söpöjä ne toki minusta olisi, mutta... :)

Kissoille on joo pillereitä, niillä pidetään kaiketi kiimat poissa.