Käytiin Annin kanssa taas pihalla! Ekassa kuvassa Anni ottaa rennosti valjaat päällä. Jaa muka valjaat kamalat. :D
Flexi oli edelleen hieman kummallinen, mutta hienosti se alkaa sujua, spurttejakin otettiin. Puuhun viuhahdettiin kerran, äiti meinasi saada vaan sydärin. :D
Hieman kyllä napotettiin paikallaan ja säikyttiin, äiti sai tuuppia aika paljon. Mutta uskomme, että se tästä... Nähtiin muuten hauva! Se ihana söpöläinen mistä taisin mainita jonkun aikaa sitten. Naapurin Kenia. Me tultiin iiiiiik polulta ja Kenia hiekkatietä pitkin. Pentu juoksee ja haukahtaa kun näkee kaverin. Anni katsoi ihmeissään. Otin kissan syliin ja vaihdettiin "joo on kuulma tottunut koiriin - ei ole ennen kissaa nähnyt" ja Kenia sai tulla nuuhkimaan. Hyvin kohtaaminen meni! Pentu (about 10vk) tosin oli ihan vauhkona ja Anni hieman säikkyi. Ei kuitenkaan haukkumisia eikä sähisemisiä. Hienoa! :)

Äiti bongasi polulla myös etanan! Tai eihän se voi etana olla kun sillä oli kotilo? Mutta eikö kotilot asu jossain muussa kun lähimetsässä? Häh?

Anteeksi jälleen kuvien epätarkkuus, oli hieman hankalaa tuo kuvaaminen pihalla flexi kädessä. Alaoikea on ihan tärähtänyt, mutta katsokaa tuota pörröhäntää (Annin häntä on siis oikeasti tosi ohut). Meiän flexi on niin ihana pinkki! Vähän ollaan trendikkäitä! :)

21. 40 edit: Riivittyäni melkein tunnin kuvia ees taas... !#!&$#!! ie:lle!

Tunnisteet: Anni Pitkätassu

Olet kyllä harvinaisen fiksu, kun totutat kisusen jo pienestä pitäen valjaisiin! Liian monet kissanomistajat antavat rakkaan lemmikin juosta vapaana. :( Kun ajattelee kaikkia sairaita ihmisiä tuolla, ja mitä pahuuksia eläimille tapahtuu, niin oikein tuntuu pahalta.

Ihania nuo kuvat, missä kisuliini on kiipeilytelineessään. :)

Pienestä ja pienestä, Anni on 1-2v. Mutta ehdottomasti valjaissa kun kerta kaupungissa ollaan! Ei tulisi mieleenkään päästää kissaa vapaana juoksemaan täällä. Maalla voi sitten jo harkita, tosin Annin taustan tietäen/tietämättä en tiedä uskallanko sielläkään.
Nii-in, ei se ettei kissa osaisi varoa vaan se miten hulluja ihmiset on.

Muistan kuinka vuosia, vuosia sitten erään ystävän kissa palasi eräältä reissultaan. Kissalla oli taipumus häipyä aina välillä useammaksi päiväksi, lähiö-alueella asuivat ja jotain metsikön tapaista hyvin lähellä. Kissa vaikutti kuitenki normaalia vaisummalle, ja ystäväni perhe sai suruksi huomata että raukkaparkaa oli ammuttu haulikolla toisen takalonkan tietämille. Veivät lääkäriin, mutta jälki ja pesiytymään ja leviämään ehtineet madot aiheuttivat sen, että kyseinen kissa piti laittaa nukkumaan.

Ymmärrän kyllä, jos on esim. pienten lasten vanhempia jotka eivät halua kissaa lastensa hiekkalaatikolle tai muuta. Kyseisellä kissallakin kuitenkin oli kaulapanta - jos se on jotain häirinnyt, olisi sen voinut ottaa kiinni. Eihän vika varsinaisesti ole kuitenkaan sen eläimen vaan omistajansa.

Oi kauhea! Ihmiset on niin julmia. Eihän se millään tapaa ole sen lemmikin vika jos omistaja on tyhmä. Avuton eläin on vain niin helppo kohde! Se ei huuda ja raivoa eikä kosta kuten typerät omistajat.

Vanhemmat ihmiset eivät toisaalta tule edes ajatelleeksi, että kissa saattaa häiritä naapuria. Ovat niin tottuneet, että kissan paikka on ulkona.

Tosi trendikästä käyttää pinkkiä. :)

Mutta tuo fleksi kädessä kuvaaminen. Jos kissan kuvaaminen on muutenki haastavaa, niin fleksin kanssa vaikeuskerroin on melkonen. Jimi nyt tietysti on massallaan ihan oma lukunsa, mutta kyllä nämä pienemmät ja ketterät tyttökisutkin osaa sitä haastetta lisätä. :)

Kantsii muuten osallistua siihen meidän blogin kisaan. Voisi Annikin saada ihmeteltäväksi pellettisäkin. ;)

Hähää! Just osallistuin! :D
Pinkki on kyllä hottis meillä tytöillä nyt! Niin in! :D

Annin kanssa vielä kun ei tiiä koska se saa sätkyn ja alkaa pyristellä valjaista irti. Pitää olla valppaana koko ajan...ota siinä sitten kuvia. ;)