Kerkesin jo iloita, että Annin kiima meni ohi. Ja kakat. Käytyämme pihalle kissa innostui. Nyt on pari päivää taas mouruttu kun hullu, naapurit varmaan kiroilee. Öinen mouruaminen kuullostaa ihan lapsen jokeltelulle! Luulevat vielä minun kiduttavan lasta täällä. Paitsi onneksi laitoin ne kortit seinä-, katto- ja lattianaapurille. Tooosin kissan mouruaminen kuuluu rappuun. Äsken oli pakko istua lattialle katsomaan telkkaria kun ei sohvalla viitsinyt olla Annin potkittavana. Ei hetkeäkään paikalla, ei.

Tunnisteet: Anni Pitkätassu

No voi Anni reppanaa, kun on levoton elämä. Ehkäpä se pian siitä rauhottuu... :)

Voi äippä reppana. ;P
Mjoo, ehkäpä tämä tästä jossain vaiheessa. Pidetään ovet ja ikkunat kiinni ettei tule pihatuoksuja Annin nenään. Äippä tunkee öisin korvatuplat korviin ja toivoo, että naapurit tekee samoin.

Sanopas noin kissaihmisenä mitä leikkaus maksaa? Mitä rokotuksia kannattaa tökkiä? Entä miten tuo leikkaus, kyljestä, mahasta, pienellä tikillä? En tahdo roikkomasusta kisua.