Moi. Mun äippä ei jaksanut enää kehittää mulle nimeä joten musta tuli Anni. Anni Enni Nenni Nanni. Äipän kamera on oikeasti ihan hölmö kun se tekee musta noin omituisia kuvia. Vika on kamerassa, ei äipässä eikä ainekaa mun kiiltävän mustassa turkissa!

Ei mulla muuta! Heippa! Miu! Takasi unille! :)

Tunnisteet: Anni Pitkätassu

Voi että on ihana kisuliini! :) Oikein kateeksi käy.. Tahtoisin itsekin kovasti kissaa, mutta eihän se onnistu allergian ja astman vuoksi.

Mustavalkoisissa kissoissa on sitä jotakin. Pidän tosi paljon siitä kermamainoksessa olevasta "Viiru"-kissasta, en tiedä oletko telkussa nähnyt? Sellainen mainos, jossa nuori tyttö soittaa äidilleen ja valittaa, että kissa on kai kipeä, kun ei kermakaan maistu.

Mjau! Tervehdys Anni!

Toi mun äippä ei sitten viime päivinä ole muuta tehnyt kuin tuijotellut sun kuvia ja jutellut hassuja. On se onneks välillä kyllä muistanut minuakin rapsia ja pusia, mikä onkin aivan ihanaa. Mut kyllä munkin täytyy myöntää että sä olet aika söpö. Ehkä meistä vielä tulee kaverit, kunhan et säikyttele mua :)

Mutta nyt mä meen takasi nukkumaan, kaivaudun tuohon äipän viereen. Miu!

Peggy: "Elina tässä moi"..."No katos Viirua, minkäslaista kermaa sie oot sille syöttänyt? Tai lukeekos siinä edes kerma?"...
Meillä on sattuneesta syystä (viirunenä!) hoettu tuota mainosta tässä viime päivinä aikas paljon. :D

Mä niin rakastan kilpparivärityksiä, mutta tuossa oli sitä jotain. Kun se vie sydämen se vie. ;)

Tovin raksutti kukahan serkku on kyseessä, mutta onneksi lukiessa tajusi. :D

Annilta terkut ja vähän pelottaa josko sinä pelotat Annia! Meillä ollaan arkoja kavereita vaikka uskallettiinkin juuri parvekkeelle ihan omin tassuin! Ylihuolehtiva äippä kantoi tosin pois kun haki kukille lisää vettä... :)

Kisuliini varmaan jo rakastaa sinua ihan täysillä, kun pidät sitä niin hyvänä. Jotenkin liikuttavaa tuollainen, että seuraa joka paikkaan.. :) Ihana!

Toivottavasti sille kerma maistuu, toisin kuin mainoksen Viirulle. Vaikka toisaalta, sehän taisi ollakin viisas kissa se Viiru, ei syö mitään kevythömpötyksiä, vaan pitää olla "ehtaa"!

Tuntuu juu rakastavan ihan täysillä! Vaikka kyllä tuo seuraaminen joskus ärsyttää. ;)

Kermaa en ole (vielä) antanut. Kalkkunaleike meni nopeasti masuun samoin jätskitikussa olevat jämät maistu. Täytyy vaan olla varovainen kun toinen ei ole tottunut herkkuihin. :)

Niin mä olen kyllä hieman utelias, vaikka olenkin samalla hieman arka, saatan sähähtää vaikka en tarkoita pahaa, rupee sittenkin vaan pelottamaan. Mut uteliaisuutta multa kyllä löytyy niin et kyllä mä moikkaamaan tulen ja oon mä tullu kaikkien kans toimeen jos ne vaan on antanu mun tutustua. Mut mun äippä ainankin toivoo et me voitas tulla toimeen vaikkei kavereiks asti ruvettaskaan, kun me kuitenkin saatetaan aina joskus maalla olla yhtä aikaa. Ja musta olis ainankin kivaa jos olis kissakaveri, kun tosta meidän koirasta oikein mun leikkikaveriks ole.

Äippä käski sanoa et sä oot niin lutunen! (kohta mä kyl alan olla jo hieman mustis, pitääkin mennä heti pusutettavaks jos se sit taas muistais kehua mua maailman söpöimmäks :)

Miu!

Saas nähdä! Kyllä ne siellä edellisessä kodissa väitti mun tottuneen kisuihin ja koiriin, että tiedä sitä! Ehkä me nähdään jouluna? Sittenhän nähtäs miten serkkujen käy! Leikkikaveri olis kyllä varmasti kiva juttu, vaikka pallokin on tosi jees.

Oonhan mä lutunen, mutta niin oot sääkin! Sullakin on kiva punanen nenä. :)

Nyt takas nukkuu, viuh miuh.

-Anni-

Tuo sinun nenänpää on kyllä mahtava ja vähän jopa persoonallisempi kun mulla. :)

Se on sellainen rapsutusmagneetti. ;)