Tuli tuossa mieleen, että voisin melkein kertoa taustaa noista "paljastuksista".

1. Ruotsista nelonen. Kahdeksannella meille tuli riita ruotsin opettajan kanssa ja hän retuutti minua luokan perälle. Minä kimpaannuin, purin häntä kädestä enkä puhunut tunnilla enää mitään. Mitäpä muuta siitä seuraa kun nelonen numeroksi. Yhdeksännen kevään olin pienryhmässä, puhuin ja sain numeroksi kuusi. :)
2. Kertotauluttomuus. Tämä ei ollut kaikille uusi juttu, olen siitä joskus maininnut. Olimme menossa kertotaulussa vitosissa kun muutin ja uudessa koulussa kertotaulu oli jo opeteltu. Jäi sitten oppimatta. Sama tapahtui englantilaisten aakkosten kanssa.
3. Vääntely. Hassu tapa, vääntelen sormiani ja varpaitani. Jos istun tuolilla jossa jalat ylettävät maahan on isovarpaani yleensä eteenpäin ja loput taitettuna taaksepäin. Ei hajuakaan miksi. :D
4. Jostain syystä vihasin lapsena todella paljon oikeassa nimettömässä olevaa ihan tuikitavallista littanaa luomea. Se oli tuossa nimettömän päällä, jos sormessa olisi sormus hieman sen yläpuolella. Muistaakseeni revin ja raaputin sitä kunnes yksi päivä otin sakset ja nipsasin. En tajua kuinka, sehän sattuu! Luomi ei koskaan tullut takaisin, joten kaippa se katosi kokonaan. Arpeakaan ei jäänyt. :)
Onkohan minulla joku juttu kun olen peittänyt tatuoinnilla hyvin haalean syntymämerkin... Jos jokin vaivaa niin se vaivaa. :D
5. Opin äidiltä kynsien pureskelun. Yläasteella kun kynsilakat tuli kunnolla kuvioihin alkoi ärsyttää nakerretut kynnet. Aloin lakata kynnet todella kirkkaalla punaisella. Viilasin ja lakkasin kynsiä kahdesti viikossa ja rasvasin käsiä tiuhaan. Muistan hyvin kuinka olen seissyt bussissa ja pitänyt sellaista tangosta kiinni. Katsoin kirkuvan punaisia järsittyjä kynsiäni ja häpesin. Tämä oli se mihin tähtäsin punaisella lakalla ja onnistuin. Plus kun kynsi kasvoi pitkäksi ei sitä raaskinut enää purra. Mitään huippupitkiä kynsiä en koskaan ole suosinut, lähinnä sellaisia sormenpäähän yltäviä.
Vielä kun osaisi lopettaa kynsinauhojen pureskelun, tosin sekin on vuosien varrella vähentynyt hurjasti.

Sinähän olet tulta ja tappuraa, purit ruotsinmaikkaakin. :) Ymmärrettävää kyllä, olisin itsekin saattanut alkaa hampaisille siinä tilanteessa.

Se oli semmoinen refleksi. Opettaja tarrasi yhtäkkiä minua käsivarsista kiinni ja säikähdyksissäni puraisin kun en käsinkään kyennyt mitään tekemään. :)

Miten? Siis onko sulla joku kikka vai ihan tavallisesti sormin?