Voi räkä. Menin huomaamattani innostamaan siskoni bloggaamisen saloihin. Ei siinä sinällään mitään vikaa, mutta tänne sattumalta päätyminen on äärimmäisen helppoa ja todennäköistä. Enkä minä halua siskoani tänne. Voi jee. Melkein tekisi mieli ohjata sisko tänne suoraa jolloin tietäisin, että nyt se tietää, mutta kun en halua, että tietää. Olisi pitänyt aikanaan keksiä joku erikoinen nimimerkki (poistin muuten Elinan perästä A:n, joten se olen edelleen minä siellä kommenttilaatikossa), sillä suurella todennäköisyydellähän tänne löytää klikkaamalla jonkun toisen kommenttilaatikossa nimeäni. Toisaalta jos sisko värkkää blogin niin epäilen kyllä etsiväni sen käsiini, enkä muuten kerro löydöstä siskolle. Että joo, kaippa se on vain kestettävä.

Äitini täyttää huomenna 50v. Kutsuista hän ilmoitti jonkun aikaa sitten viestillä pikkusiskon puhelimen kautta. En vastannut, enkä vastaa, enkä onnittele, enkä mitään. Tylyä. :|