Katsokaa miten kaunis se on! Se on niin ihana, oijoi. Valitsin soittoääneksi upean Heaventlyn (jokin Nokian oma). Sisko on saanut soittaa minulle jo useampia kertoja ihan vain, että voin kuunnella ihanaa soittoääntäni. Tilasin vielä herkän taustakuvan. En muuten maksanut kaunokaista lopulta mitään. Se mukava naismyyjä oli paikalla ja antoi puhelimen minulle sillä satasella eli lahjakortti kattoi koko hinnan. Suositushinta olisi kaiketi ollut 119e ja heidän hinta 109e jos heillä tuota valikoimassa oli joten alennus ei mikään huima ollut, mutta odotin kolme viikkoa, kaikki sopii minulle. :)

Sossun setäkin oli tosi mukava (taas). Sain reilun tonnin laskun häneltä ja silti kehun. :D
Mjoo, tiesinhän minä, että maksan saamani rahat takaisin kun kerta sain Kelalta eläkkeen takautuvasti. Sossusetä tosin sanoi, että moni ei maksa siltikään ja "ojensi minulle sulan hattuun". Hassua. Minusta on ilmiselvää, että maksan saamani etuuden takaisin jos saan muualta takautuvia etuja. Hölmöhän sossun kanssa on alkaa kitistä tuollaisesta, he kyllä pitävät rahoistaan huolen ja ottavat omansa takaisin vaikka oikeudessa ja sittenhän se lasku vasta iso on. Päinvastoin, olen huomannut, että jos olen rehellinen ja kiltti sossussa myös he huomioivat sen ja ovat kilttejä minulle. Nytkin sain junalipuista rahaa takaisin ja tämän kuun maksusitoumuksella ostetut lääkkeet eivät ole lisättynä laskuun. Lisäksi kiltti setä antoi minun pitää ylimääräiset rahat (eläke on suurempi kun toimeentulotuki jolloin lasku ei ole yhtä suuri kun mitä takautuvia tuli) ja laittoi ensi kuulle tulemaan normaalin toimeentulotukisumman. Hän perii ne takaisin sitten kun saan huhtikuun takautuvat joskus. Nykyinen eläkepäätöshän oli vain tammi-maaliskuulle eli sain vain takautuvia rahoja. Toivottavasti uudessakaan eläkepäätöksessä ei mene kauaa.

Kerrassaan ihana päivä! Olen yhtä hymyä. :)

Ei uskoisi että olet masentunut ja sairas kun olet niin innoissasi uudesta puhelimesta. Jaksat aina kirjoittaa tarkat selostukset raha-asioistasi ja olet onnellinen kun saat sossusta.
Eikö olisi parempi mennä rehellisiin töihin ja tienata omat rahansa..
Taidat vain haluta saada oleskella valtion piikkiin. Siltä se vain vaikuttaa.
Ei kai nuori ihminen koko ikäänsä voi vain oleskella varsinkaan kun ei tuon sairaampi ole!

Ei tarvinnut nähdä kun anonymous laittanut kommenttia niin arvasin mitä sieltä tulee. Sorry, et saanut minua kiukkuseksi. :D
Otetaas vähän ratakiskoa.

Katsos kun masentuneen ja sairaan ei tarvitse olla 24/7/52/365 viiltelemässä ranteita auki. Ihan oikesti, me masentuneet olemme toisinaan ihan iloisia ja onnellisia, hetkellisesti. Etenkin nyt kun alan olla paranemassa olen huomannut olevani iloinen useammin. Eikös se paraneminen niin toimi? Vai parannutaanko sitä yhdessä yössä? Eikös jossain kohdin pitäisi olla se OnOff-kausi? Vai?

Kirjoitan monesti tarkan selostuksen saamastani rahoista, koska monella tuntuu olevan se käsitys, että minä vain käyn sossussa ja Kelassa käsi ojossa ja saan tuhansia euroja kuukaudessa. Kertomalla faktat ja summat haluan näyttää ettei se raha tipu taivaasta eikä sitä rahaa voi hakea ristiin ja rastiin joka luukulta. Totuus on, että rahaa ei tule niin paljon kun työssäkävijälle vaan toisinaan on oikeasti kiristettävä vyötä ja leivottava leipänsä itse.
Toivon myös, että toiset samassa tilanteessa elävät saavat tietoa mahdollisuuksista paranemiseen. Olisin ilolla ottanut vastaan kaiken tämän taloudellisen tiedon vuosia sitten enkä pelännyt, että jos jään opintotuen ulkopuolelle kuolen nälkään sillan alle.

Syvästi toivon, että jonain päivänä minä menen rehellisiin töihin ja saan palkan jolla maksan elämiseni. Se on yksi elämäni suurimpia haaveita. Koska en enää makaa siellä sängyn pohjalla syvimmässä masennuksessa jaksan myös usko, että tämä unelma toteutuu joskus. Sitä me kaikki toivomme eikö?

Miksi en saisi olla onnellinen uudesta puhelimesta tai siitä, että saan rahaa ruokaan? Eikö sairaalla ole oikeutta onneen tai elämiseen? Pitääkö minun itkeä sängyssä päivät pitkät nälissäni?

Oletko kenties hoitava lääkärini kun tiedät miten sairas olen? Ethän vain ole yksi niistä jotka kuvittelevat blogin kertovan ihan kaiken minusta ja jaksamisestani? Ethän?

Vielä kun saisinkin kaikkiin näihin kysymyksiin vastauksen. Pah.

Mää en tosta nyymistä osaa välittää (no vähän suututtaa moinen), tulin vaan kertomaan että onpa kaunis uusi luuri. Onnea siis sille! :)

Duussi: Mä olen onneksi jo tottunut tommoseen "mee töihin"-juttuihin vaikka kyllähän ne toisinaan ärsyttää ja lujaa.

Kiitos. Tuo on ihana kaunokainen. Olen ihan rakastunut. :D

Ilmiselvästi tämä anonyymi on sama kuin Tiian blogissa. Samat jutut toistuu, kaak kaak kaak... En voi edes kuvitella mitä kauheaa hänelle on tapahtunut omassa elämässään kun hän on noin katkera ihmisille jotka ovat masentuneita/sairaita.

En sitten tiedä miten hän työnsä tekee kun on aikaa marista toisten blogeissa päivät pitkät. Ja jos vapaa-ajalla ei ole muuta tekemistä niin se selventääkin kuvaa tästä äärimmäisen ahdistuneesta ihmisparasta. Ihme ettei tajua että muiden silmissä hän vaikuttaa kaikkein sairaimmalta vaikka kuinka yrittää teitä painaa alas.

Jen: Vaikea sanoa kuka on tämän anonymouksen takana, tuollaisia putkahtaa aina välillä pintaan. Harmitavaa on se ettei heistä koskaan ole keskustelemaan aiheesta. Kunhan vingutaan ja sitten käydään vain salaa lukemassa mitä vastattiin muttei koskaan vastata takaisin. Pelkäävät kaiketi, että muut hyökkäävät kimppuun. Eipä kovin vahvoja siis kumminkaan jos eivät mielipidekeskusteluja kestä. Minäkin kestän ne! ;P

Kyllä mä ymmärrän, että jotkut ihmiset on katkeria. Olen mäkin aina välillä. Nytkin olen katkera, kun sossu maksoi sulle junalipuista, mutta ite kun hyppäsin sen sadoissa pääsykokeissa viime kesänä, niin niihin ei herunut sossuta senttiäkään avustusta. Itse elän opintotuella ja vammaistuella ja sossu maksaa terapiasta ja lääkkeistä tulevat kulut.

Mä uskon suhun, että sä vielä jonain päivänä teet töitä ja sitten maksat veroina kaikki saamasi edut takaisin:) Niin mä itekin ajattelen.

Ja tästä tulee kyllä sanomista, enkä mä nyt tätä hirveän pitkälle ole ajatellut, mutta tämä yhteiskunta on mulle tämän sairauden aiheuttanut, joten on ihan oikein, että se myös osallistuu siitä koituviin kustannuksiin.

Tokihan minäkin olen toisinaan katkera. Minäkin haluan olla terve ja töissä, mielestäni on ihan epistä ettei elämä kohtele kaikkia samanlailla. Mutta ei se mielestäni silti ole työssäkävijöiden vika tms.

Ihmettelen, että sossu maksoi liput. Toisaalta kyse oli lääkärireissusta (hoitavalle lääkärille joka kirjoittaa lausunnon, että saan eläkettä) ja kyseessä oli tosi mukava sossusetä.

Työkkäristä saa kuulma apua matkakustannuksiin jos hakee töitä muualta. Mitkähän siinä on kriteerit ja voisikohan tuohon vedoten yrittää saada myös sossusta apua? Serkku vaan kertoi.

En minä ainenkaan väitä vastaan tuohon yhteiskunta on syyllinen. Kukapa muu toisaalta olisi kun muut ihmiset (=yhteiskunta). Minä itse? Vaan kun yhteiskunta on tehnyt minusta tälläisen? Vaikea kysymys. :)

No kyllä on kaunis puhelin, hivelee silmää ja tietty siksi myös mieltä. Elämässä täytyy olla kauniita asioita, jotta sitä jaksaa. Nauti;))

Olen edelleen ihan rakastunut tuohon puhelimeen. Toisinaan soitan siskolle ihan vain saadakseni räplätä kaunokaista. :D