Ei tilillä ollutkaan kymppiä kuten oletin. Lompakossa on sentään kymppi, tosin ensi viikolla on päästävä bussilla keskustaan ja takaisin. Rahaa ei tule vielä 11 päivään. Tälläisissä tilanteissa kaipaa aina erityisen läheisiä ystäviä jolta voisi lainata rahaa häpeilemättä. Siskolta olen voinut, mutta silläkään ei ole nyt rahaa. Enkä tarkoita, että ystävät olisivat vain rahan takia. Masentaa kun raha pyörii mielessä 24h, ihan kaikki tekeminen ja ajatukset päätyvät aina rahaan.

Enkä mene töihin! Älä edes ehdota sitä! Jos et parempaa keksi älä kommentoi!

No ei tulisi mieleenkään. Siis kommentoida, että mene töihin.

Varsin tuttu tilanne itsellekin, juuri lainasin isiltä parikymppiä taas opintotukeen asti. Ja osaan omalla kohdallani nimenomaan arvostaa sitä, että mulla on esimerkiksi tällainen isiltälainaamis-mahdollisuus.

Lähetänkin sulle nyt teleportilla muutaman juuri leipomani sämpylän, ettet ainakaan nälissäsi joudu rahattomana olemaan! :)

Yleensä minäkin voin pyytää iskältä, mutta lainasin joulukuussa vähän enemmän enkä ole maksanut takaisin vaikka piti. Ei kehtaa pyytää lisää.

Sämpylöitä minunkin pitäisi leipoa vkloppuna. Lähetän muutaman eilen leivotun voisokeripullan sinnepäin. ;)

On tosi kurjaa kun joutuu kokoajan miettimää rahaa. Itsekin joudun vaikka oon töissä, mutta sillä palkalla ei juhlita.

Iskältä lainailen ja tänää soittelin taas että lainaako.

Niinpä. Kurjaa jos ihminen ei töitä tekemälläkään pärjää. Eikä siinä auta ainaiset "kattosit mihin rahaa laitat", aina ei vaan riitä.