Voisin keksiä miljoona syytä miksi en jaksa päivittää, lupaan parantaa tapani, jossain vaiheessa.

Huomenna pakkaan tavarani ja muutan viikoksi hostelliin, toivottavasti paikka on ok (Globetrotter, Hammersmithissa). Vaikutti ihan fiksulle kun kävin eilen varaamassa paikan. Sainpa taas muistutuksen miksi en matkustele pahemmin bussilla Lontoossa... Tuo liiiiiikenneeee!

Omalla tapaa ihana lähteä täältä. Viime päivinä on ollut vähän ihme ilmapiiri. Amanda vaikutti eilen todella oudolle kertoessaan puhelusta Stephanielle (uuden perheen äiti). Painotti miten minun pitäisi kyllä tietää mitä hän on sanonut, totuuden, tiedäthän jne. Välittäjänainen Riitta oli laittanut mailia jossa puhui jotain minun selkäsärystäni (totta), pääsärystä (mistä veen päänsärystä?!) ja väsymyksestä (ööö..ai siitä tuiki tavallisesta aamuväsymyksestä josta lähes kaikki maailman ihmiset kärsii?). Stephanie soitti tänään ja kuullosti todella huolestuneelle. Hän haluaa minut sinne tiistaina "harjoittelemaan" ja haluaa nähdä jaksanko kävellä 30min matkan nuoremman lapsen koululle ja takaisin. Ööööö...
Amandan mukaan en kai jaksa kävellä ollenkaan. Minä kyllä sanoin hänelle jo yli viikko sitten, että selkäni on ok, voin viedä vauvat ulos jne, mutta edes viiden kerran jälkeen mitään ei tapahtunut ja Amanda edelleen pyysi Marthan tänne auttamaan...annoin periksi. Jos ei mene kaaliin niin olkoon. Oli pakko mainita tänään Amandalle miten juuri tulin Putneystä...kävellen, edes takaisin....
Yksi mitä muuten inhoan tässä perheessä on juoruaminen. Nele kertoi kaiken aina heti Amandalle ja Amanda Nelelle. Nähtävästi sama toimii Marthan ja Amandan välillä. Ihan arkisetkin asiat juorutaan heti eteenpäin... Minä olen aina ajatellut, että kaksi nannya on enemmän "liittolaisia" keskenään kun nanny ja äiti. Nähtävästi olen väärässä tai sitten joillain on pätemisen tarve.

Kuittaan uusimman uutiset tällä. Kahtellaan koska päivitän jälleen...joskus. En minä teitä silti unohda! :)