Pakko postata vähän. En meinannut sanoa mitään, koska siitäkös toinen osapuoli tykkäisi, mutta minä en vain usko, että ihmiset oikeasti on inhottavia.

Häiriköinti ja kiusaaminen on perseestä. Olen joskus itse ollut häirikkö ja kiusaaja (koulussa), mutta onnekseni olen aikuistunut hieman. Älkääkä älähtäkö siellä. Tokihan minä puhun ja kirjoitan inhottavaan sävyyn joskus, mutta pyrin siihen etten hauku ihmisiä vaan mielipiteitä ja asioita. Minä en vihaa/inhoa kun tasan yhtä ihmistä, äitiäni. Minusta ihmisillä on oikeus olla asioista eri mieltä ja ilmaista se. Minusta asiat kinastelevat, eivät ihmiset. Inhoan kinasteluja joissa mennään todella henkilökohtaisuuksiin, koska silloin aletaan pilkkaamaan ihmisiä. Juuri sen takia en ymmärrä tätä häirikköä jonka suurin tarkoitus lienee kuuluttaa koko maailmalle minun oikea nimi, kotiosoite, puhelinnumero ja etenkin se totuus jonka jo suurin osa lukioista tietää, minä olen lihava. *vilkuttaa häirikölle* Kyllä, minä olen lihava, minulla on syömishäiriö nimeltä BED (ahmimishäiriö), sitä ei lääkäri ole diagnosoinut, mutta olemme lääkärin kanssa asiasta keskustelleet ja minulla on siihen lääkitys. Minä olen lihava. Riittääkö?

Jos minä siis joskus kritisoin toisten ihmisten tekoja, ajatuksia, mielipiteitä, periaatteita tai muuta sellaista en minä kritisoi itse ihmistä. Kritisoin myös ystävieni tekoja/sanoja, luojan kiitos suurin osa heistä ymmärtää etten tarkoita sitä pahalla tai loukkaavaksi. Minusta ihmiset vain ovat erilaisia ja eri mieltä. Vähänkö tämä maailma olisi tylsä jos kaikki ihmiset ajattelisivat samanlailla. Keskustelu/kritisointi/kinaaminen voi olla myös rakentavaa ja miellyttävää, kunhan ymmärrettään ettei irvata toista henkilökohtaisesti ihmisenä vaan puhutaan nimenomaan asioista. Tokihan mielipiteet tekee ihmisestä mikä hän on, mutta mielipiteetkin muuttuvat...myös minun. :)