Siskot ja kaveri oli vkloppuna Tampereella, käytiin Särkänniemessä. Visa oli kaveri eikä kaatanut vettä niskaan ennen kun vasta illemmalla. Onneksi mukana oli Tiia (kaveri) serkkuni (joka on ollut muina vuosina) sijaan, ei tarvinnut kuunnella kitinää ja pikkusiskokin viihtyi paremmin. Nauroimme mahamme kipeäksi ja minun tiskivuoreni hävisi vastaväitteistä huolimatta. Särkän uusi Trombi oli vähän pettymys. Jos laite ei kulkisi niin vatsallaan voisi se olla paljon hauskempi. Tornado on edelleen ykkönen. :)

Luin myös Potterin loppuun, piti saada se sunnuntaina siskon mukaan, myyn sen pois.
Nyt silmät kiinni he jotka eivät halua tietää yhtään mitään. Teksti EI sisällä juonipaljastuksia, lähinnä mielipiteitä kirjoitustyylistä jne.

Potterithan kulkevat hyvin jyrkän ja selvän kaavan mukaan. Ensimmäisissä kappaleissa (50 sivua) tapahtuu jotain, sitten tulee pitkä pätkä (200-500 sivua) kouluvuotta ja lopuksi ihan viimeisten sadan sivun kohdalla tapahtuu paljon (kohtaaminen tiedätte-kyllä-kenen-kanssa). Lopuksi juhlitaan vielä kouluvuoden päättymistä.
Minua tämä malli tympii. Miksi sen kouluvuoden aikana ei voisi tapahtua myös jotain? Miksi kaikki pitää tapahtua niin lopussa ja kamalalla kiireellä? Ja aina sama juttu. Loppu on jotenkin liian ennalta arvattava. Ehkäpä tämän takia minusta kirjan paras osa onkin tuo keskivaihe jossa käsitellään kaikkea "normaalia" elämää. Plus minä olen kai liian aikuinen, minusta tiedätte-kai-kenen ja Harryn taistelut ovat tylsiä.

Tästä uusimmasta kirjasta hieman....ei edelleenkään suoria juonipaljastuksia (maalaa alla oleva osio niin näet tekstin)
Kirja sai plussaa siitä ettei loppu ollut niin tavallinen, vaan jopa hieman yllättävä ja hämmästyttävä. Toivoisin kovasti, että Rowling kirjoittaisi Pottereiden jälkeen muista henkilöistä tuossa maailmassa, mutta viimeiset kaksi kirjaa on antanut olettaa, että Rowling saattaa jopa "tuhota" koko maailman. Harmi, sillä hänen luoma velhojen ja noitien maailma on sen verran kiehtova, että siitä riittäisi tarinaa ilman Harryakin.

Joo, kirjat vaan paksunee ja juoni alkaa vähän toistaa itseään, tällä kertaa alkoi jo vähän mättää 700 sivua jahkailua ja 50 sivua toimintaa. Tosin se loppu"huipennus" (shh shh) yllätti. Oletan seuraavan kirjan olevan hyvinkin erilainen. Kauanko sitä täytyy odottaa??

Mun puolesta sen 50 sivun toiminnan voisi tosiaan heittää hemmettin, se todellakin toistaa aina itseään. Keskittyisi ennemmin siihen "normaliin elämää". ;)

Pottereiden jälkeen lukisin mielelläni tarinoita esim. Dobbysta, Weasleyn perheen eri jäsenistä, McGonagallista, taikaministeriöstä, St. Mungo's Hospitalista tms. Ei tarvisi olla mitään erikoisia jännitysjuttuja vaan ihan tavallisia tarinoita. :)