Lauantaina huudettiin kun en osannut laittaa sähköpostia kännykkään, eilen huudettiin kun yritin saada apua aitan siivoukseen ja tänään huudetaan kun en saa bluetoothia toimimaan. Aikoo kuulma linkasta koko kännykän ja bluen järveen. Kun yritin ruokapöydässä "lohdutella" iskää (joka ihmetteli mitä sisko mököttää ja sai vastaukseksi kamalan valitusvirren), että sain sentään videon toimimaan (porukoiden digistä videon koneelle) sekä asennettua firefoxin (jee! Lauantainen lataus meni kai vinoon kun ei toiminut) sekä grabberin, että saa cd:t mp3:siksi ja osakseen vielä tuon bluenkin, niin ei...piti lähteä huutaen ja itkien olohuoneeseen syömään. Teen mitä vaan ei se kelpaa ellei se tapahdu sekunnissa tai ainenkin vartissa. Aurinkoista päivää ei voi viettää sisällä, ulkona on lämmintä sinne klo 20-21 ja 21 Jenna menee nukkumaan (kone makkarissa) joten jossain siinä 20-21 välissä kai se kaksi minuuttia pitäisi olla jotenkin suitsait sukkela tosinörtti ja asentaa kaikki, täydellisellä kymppienglannilla teen sen vielä englanninkielisistä ohjeista! En kai minä muuten voisi Englantiin lähteä nannyksi jos en olisi näin nero. "Mut kun mä en osaa englanti! Emmä voi sitä tehdä!" V*ttu minäkään osannut ennen kun
opettelin! Kyllä minäkin aluksi tavasin monta minuutti yhtä sanaa ja katsoin sanakirjasta sen tuhat kertaa!
Totesin muuten ruokapöydässä iskälle, että tietokoneiden (hiljaa mielessä lisäsin "ja siskon") kanssa hermot on kyllä kasvaneet. Istun pari tuntia ulisevan, kitisevän ja syyllistävän ihmisen vieressä hermoillen itse koneelle enkä kertaakaan pimahtanut. Ärähdin kyllä pari kertaa...ei viitsi kamalasti kovin monesti, koska sitten sitä vasta syyllistetään... Minun vikanihan se on jos toiselle tulee paha mieli kun huutaa minulle enkä minä jaksa kuunnella sitä. Ai niin, mutta eihän hän huutanut minulle...seinille kai kun huoneessa ei muita ole...
Nyt tämä lähtee uimaan ja toivon mukaan tuo sisko ei tule mukaan. Tarvitsen hiljaisia hetkiä yksin edes pari kertaa päivässä. Kerkesin yhden lyhyen pätkän jo saamaan kun tulin tähän koneelle (neljä tuntia sitten) asentamaan sitä videota. En kertonut siskolle mihin menin, vetäisin vaan ovet kiinni ja istuin hiljaisuudessa näpytellen konetta. Ah mikä rauha. Toivottavasti järvellä on samanlainen.
Kaksi "lausetta" jota olen oppinut vihaamaan oikein urakalla tässä parissa päivässä. "En minä osaa." sekä "Jos tämä/tuo/se/...."
Tuli vähän hajanainen ja epäselvä postaus, mutta piti vaan kirjoittaa jotain kun vituttaa niin pahasti (äkkiä, kun ei tässä koneella vieläkään saisi istua koko päivää).