Olen huomenna lähdössä jouluksi maalle. Hieman harmittaa edelleen etten voi viettää omaa joulua täällä, mutta joulu maalla on kuitenkin sen verran idyllinen, että eipä se niin kamalaa ole.

Media hössöttää joulustresistä, ihmiset kertovat vihaavansa joulua, eräät jopa vääntävät bannerin aiheesta. ;)
Minä pidän joulusta. Ihan oikeasti ja todella. En toki tahdo kuulla joululauluja marraskuussa enkä ymmärrä miksi joulumainoksia alkaa sadella postilaatikosta lokakuussa. Sanotaanko, että ensimmäiset mainokset voivat tulla ehkä marraskuun viimeisillä viikoilla ja joululaulut ehdottomasti vasta joulukuussa. Mutta joulukuusta pidän. Joululaulut on jees, etenkin sellaiset aavistuksen erilaiset. Enkä nyt tarkoita mitään "Sikaa" tms, vaan riittää kun laulaja on joku muu kun Katri Helena tai biisiin on lisätty vähän vääntöä. Joulukoristeita ripustin kämppääni vaikka en edes joulu täällä vietä. Tunnelmalliset kynttilät, suloiset enkelit ja tontut. Kaupat on täynnä koristeita, ihmisvilinää ja joulun voi aistia. Jouluaattona voi taapertaa kamalassa vaatekerrassa nenä jäässä viemässä kynttilöitä haudoille. Laskea autossa vastaan ajavia joulupukkeja. Harmi kun Jenna vielä uskoo joulupukkiin eikä tuosta laskemisesta voi tehdä koko perheen hassua leikkiä kuten ennen. Ehkä ensi vuonna. Aion kyllä silti laskea. ;)
Saunassa varpaat ja korvat sulavat. Ruokapöydässä saa santsata niin monta kertaa kun housut antaa periksi ja kun eivät anna, avataan nappi. Tänä vuonna saan varmaan paketoitujakin lahjoja ja ainahan sitä tietysti voi katsella Jennan riemua. Ja kun muut menevät nukkumaan voi sammuttaa kaikki muun valot paitsi joulukuusen kynttilät. Tunkea vielä yhden suklaan napaan ja rapsuttaa laiskasti vatsan päällä nukkuvaa kissaa.

Lumi tosin puuttuu. Toivottavasti sitä on Mikkelissä tai edes sataa ensi viikonloppuun mennessä.

Hyvää joulua kaikille, kaikesta huolimatta.