Vaikka eilen olikin epäonnenpäivä ei se loppujen lopuksi mennyt niin perseelleen kun jossain vaiheessa odotin. Diapamit oli mukavempia kun muistin. Heristäkää vaan sormea rauhassa, kyllä minä tiedän ettei lääkkeillä saisi leikkiä. Aion silti leikkiä niillä, kohtuuden rajoissa. Mitään tyhmyyksiä en ole tekemässä.

Voisi taas tilittää kasapäin vaikka mitä, vähän huonoja ja hyviä, mutta en voi, pitkä mies lukee kuitenkin tätä enkä ehkä halua hänen tietävän ihan kaikkea. Eikä kaikki ehkä kuulu teille tai voisi kuulua jos te ette tuntisi pitkää miestä. Miksi kaikki liittyvät toisiinsa niin sekavalla tavalla? Olisi helpompaa jos elämässäni olisi vain täysin blogin ulkopuolisia ihmisiä. Heistä voisi kirjoittaa mitä haluaa. ;)

inulin kommentti pitkän miehen suhteen oli lähinnä "unilelu! seksilelu! Pidä kiinni sellaisesta." Hmm...unilelu on kyllä aika hemmetin pop, seksilelu...hitto, ei sekään paha idea ole. Tiedä sitten mitä mieltä lelu on.

Tuon viimeisen pätkän pohtimiseen meni ainenkin lähes tuntia. Ehkä tuo on tarpeeksi neutraali tapa sanoa se mikä mielessä pyörii. En tiedä onko fiksua kirjoittaa tuollaisia tänne, mutta päätin eilen lopettaa liiallisen ajattelemisen tämän asian suhteen.