Mulla oli joku juttu. Muukin kun se, että vasemmalla kädellä on hemmetin vaikea tehdä taideteoksia. Ainenkin se, että kotona voin katsella käsiäni ihastuksissa, mutta muille en niitä halua näyttää. Tätäkö se on? Niin ja se, että ei nuo tuo nyt niin kaunis ole, mutta aamulla se on kaunista punaista viivaa. Nyt lähinnä tuollaista turvonnutta jossa on seassa muutama hyytynyt veripisara.

En edelleenkään muista mikä se juttu oli... Ehkä muistan sen jossain vaiheessa ja postaan siitä. Siihen asti heippa.

edit 1.29: Käy tupakalla ja heti muistuu.
Mun piti mennä vahtimaan inulin vauvaa huomenna. Yöllä/aamulla laitoin kuitenkin viestin ettei ole ehkä järkevää päästää minua huoletimaan pienestä lapsesta. Vaikka lapsi nukkuukin koko sen ajan en silti antaisi pientä ihmistä vastuulleni. En nyt. Inuli tokaisi, että ehkä on parempi näin tms. Se kuullosti lähinnä "Älä sä jumalauta tule lähellekkään mun lasta! Tapat sen kumminkin!". Johon inuli totesi "Et sinä ketään tapa, et edes itseäsi, saati toisia". Miten oikeassa se nainen aina onkin. En, en tappaisi ketään, edes itseäni. Silti koen, että itsensä vahingoittaminen on parempaa kun tappaminen.