Mikään ruoka ei edelleenkään maistu. Pahempaa kai on kun mikään juominenkaan ei maistu. Kuolen kohta nestehukkaan. Saakelin kissatätikään ei soita, että voisimme järjestää minulle kamoja kissoja varten, saati sitä kissaan.

Pitkä mies sanoo kaikkeen "en tiedä", vitun Timo2. Päättäisi nyt saakeli mitä minusta haluaa. Minä haluan hänet tänne takaisin, täysin itsekkäistä syistä. Haluan jonkun jolle huutaa moi, haluan jonkun jonka vieressä nukkua, jonkun joka estää minua ahmimasta, jonkun joka vain on läsnä! Edes toisinaan. Minä haluan. Minä! Minä! Minä!

Ja ihan uhallanikin kirjoitan tämän kaiken vaikka juuri näin ei saisi tehdä! Nyt en ainenkaan saa häntä edes käymään täällä, mutta mitä sillä on väliä. Juuri nyt taas millään ei ole mitään väliä.

Raivosin taas pitkälle miehelle eilen irkissä. Enkä edes kadu. Tekisi mieli ravistella häntä. Ota ne saatanan lasit silmiltä ja näe eteesi! Typerää on, että olen itse ollut tuossa samassa tilanteessa kun millään ei ole mitään väliä, ei edes itsellä.

Helvetti näitä välitiloja. En minä ole vihanen, olen vain turhautunut.