112: Hälyytyskeskus
Elina: Terve. Olis tällänen tilanne. Mä olen napannut tässä diapameja ja viillellut itseäni. Kannattaako mun menne Hatanpäälle vai saanko vaan lämmintä kättä?
112: Onko ne miten syviä haavoja?
Elina: Ei, tuollasia pinnallisia. Mutta en tiedä mitä tässä yön mittaan vielä tapahtuu. Parvekkeeltakin tekisi mieli hypätä.
112: Siellä on kolmen neljän tunnin jono. Soita aamulla omalle lääkärille.
Elina: Selvä.
112: hei.
Elina: hei

Näinkö tämä todella menee? Eikö sitä kiinnostanut edes mun tausta? Tai miksi olen tehnyt itselleni jotain? Mitä mahdollisesti voisin tehdä vielä yön aikana? Ei jumalauta. Mitä pitää tehdä, että otetaan vakavasti? Olla teini, viillellä itsensä kuiviin, hypätä parvekkeelta ja joutua psykoosiin? Luuliko se nainen, että jätän tämän tähän. Aijaa, ei kannata mennä Hatanpäälle, jo menenpä nukkumaan, kyllähän tämä aamulla voidaan sitten selvittää.

Paskat. Koskahan opin ettei itselleen kannata soittaa apua.