Huomenna (tai siis tänään) pitäisi lähteä miittiin. Kiva nähdä irkkituttuja pitkästä aikaa, kiva viettää "mökkielämää", grillata ja uida. Vaan kun sinne tulee ne samat nassut joka vuosi. Osasta en edes suuremmin välitä, samanlaista turvat täynnä uhoamista. Kuulen jo korvissani sen saman vanhan laulun kuinka pitkälle kukin on päässyt työelämässä niin ja niin vähällä opiskelulla ja kuinka palkkakin on niin ja niin moni numeroinen. Samat kinaamiset joka vuosi.
Tavallaan ärsyttää myös, että sisko tulee. Luulisi, että siskon seurassa nyt on aina kivaa, mutta ei. Jostain syystä juuri siskon läsnäolo saa minut näyttelemään jotain muuta kun mitä olen. En uskalla heittää vapaalle, koska pelkään hänen kysyvän miksi olen sellainen. En myöskään jaksaisi aina olla siskon kanssa samaa mieltä, enkä vihata samoja ihmisiä kun hän. Sitä paitsi sisko vittuuntuu aina jossain vaiheessa iltaa (sitten kun on saanut tarpeeksi monta siideriä) ja minun pitäisi vittuuntua myös. Minun pitäisi lähteä hänen kanssaan kävelemään tms. ja haukkumaan muita. Vaan kun en kovinkaan usein ole hänen kanssaan samaa mieltä tapahtumista tai sitten en vaan jaksa vittuuntua. Minä en ole nauttinut sitä siideriä enkä ole tarpeeksi kännissä suuttuakseni ihan mistä vain. Minä kun en edes voi nauttia alkoholia ja lääkkeitä sekaisin saadakseni "kännit", koska sitten sitä vasta ihmetelläänkin miten minä nyt sekaisin olen.
VITUTTAA!
En muista koska viimeeksi olisi raivostuttanut ja turhauttanut näin paljon etten voi käyttää alkoholia. Eikä ole edes tupakkaa. Ennen miitit oli siitä kivoja, että siellä näki uusia naamoja, siellä pystyi olemaan ihan rauhassa, vetämään vapaalle jopa överiksi. Kukaan ei tiennyt millainen oikeasti olet joten kykenit olemaan ihan mitä vain. Ennen kykeni juomaankin. Ennen kaikki oli paremmin.

Sitä paitsi huomenna pitää herätä "aikasin", pitäisi mennä kaupungille ennen miittiä. On jotenkin ihan hölmö olo. Vituttaa, itkettää ja tekisi mieli huutaa, toisaalta ei kuitenkaan vituta eikä itketä enkä jaksaisi huutaakkaan.