Että osaa tympiä. Voisin katsoa videolta siipat vaihtoon. Ei huvita. Voisin lukasta postissa tulleet lehdet. Ei huvita. Voisin lukea blogeja. Ei huvita. Voisin repiä lisää elämänlankaa irti itsestään. Ei huvita. Voisin pelata jotain. Ei huvita. Ei innosta. Ei jaksa. Ei viitsi. Ei nappaa. Ei kiinnosta. Ei kehtaa. Ihan mälsää.
Jäin tuon erään tuntemattoman kommentin jälkeen pohtimaan koko luonnollisuusjuttua. Olenkohan jotenkin outo näiden asioiden suhteen....? Kuten tiedätte minä en ole jossittelija, minä en murehdi menneitä (ainenkaan kovin paljoa), en haikaile vanhoja tai tuntematonta, tulevaa tms. Jos luontoa pohditaan niin minä en myöskään murehdi eläinten sukupuuttoon kuolemista, en sitä päivää kun ihminen tuhoaa itsensä tms. En nyt tarkoita ettenkö välittäisi luonnonsuojelusta ja eläimistä, minä en vain murehdi asioita. Minusta se on aivan normaalia, että luonto oli erilainen tuhansia/miljoonia vuosia sitten, lajeja on kuollut sukupuuttoon ja lajeja on syntynyt. Eläimiä on kesytettyä ja eläimiä on villiintynyt. Jääkausia on ollut ja tulee olemaan. Minusta se on luonnon normaalia kiertokulkua. Planeettaa on tyhjennettävä, että mahtuu taas uusia. :) Kissa luonnossa.... Totta on se, että kissa ei Suomen luontoon vapaana eläimenä kuulu, eikä se siellä yksin pärjääkkään. Suomen luonnossa vapaana ei myöskään pärjää koira, hevonen, minkki eikä ihminen, lämpimissä maissa osa saattaisi selvitä. Ihminen on ollut fiksu ja oppinut tekemään taloja, viljelemään maata jne elääkseen. Nämä ns kotieläimet (lehmä, hevonen, koira, kissa...) taasen tarvitsevat ihmisen apua selviytymiseen. Nämä eläimet pärjäävät siis "osa-aikaisesti" luonnossa, mutta ei täysin yksin ilman apua (kuten ei ihminenkään). Toisaalta näiden eläimien luonteeseen kuuluu käyskentely luonnossa vapaana, miksi siis riistää sitä? Tässä kohden joku voisi sanoa "ei tuoda niitä Suomeen", mutta onko sekään fiksua? Toisaalta olisihan ihminenkin voinut pysyä siellä päiväntasaajalla... Minusta on myös äärimmäisen luonnollista, että eläimet syövät toisiaan (sehän heidän ravintoa on, jos lihansyöjiä ovat). Pohdin siskon kanssa olisiko tämä nimetön edes sanonut mitään jos kuvassa olisi ollut jäniksenpoikasen sijaan hiiri? Kissanhan kuuluu syödä hiiriä. Mikä ero siis jäniksellä ja hiirellä on? Noin ravintona tai tuholaisena? Minusta eläinmaailmassa vahvat nyt vain syövät heikot (ja sairaat). Eikä se mikään huono idea ole. Olisiko sekään nyt hyvä jos kaikki myyrät ja puput saisivat jäädä henkiin? Eikös toisinaan puhuta mitä vahinkoa runsas myyräkanta tekee? Muillekin kun ihmiselle. Minusta luontoäiti on siis ollut fiksu keksiessään, että toiset eläimet pitävät toisten liikakasvun hallussa. Isommat syö pienemmät ja lopulta pienemmät isommat. Ja jos kettu tulisi ja popsisi kissan suihinsa niin se olisi minusta yhtä luonnollista kun kissa joka söi jänön (tokihan se olisi ikävää, mutta luonnollista). Puhuin yllä siis täysin maalaiselämästä. Kaupungissa kissan paikka on sisällä, ulkona sille on liikaa vaaroja ja monesti kissa aiheuttaa vaan eripuraa naapureiden kanssa. Onneksi myyrät, hiiret eivätkä jäniksetkään viihdy kovin suuresti kaupungissa joten emme tarvitse kissaa pitämään niitä kurissa. :) Lopuksi. Miksi murehtia asioista joihin ei loppujen lopuksi voi suuremmin vaikuttaa? Maailma toimii kuten se tahtoo halusit sitä tai et. :)
Luin koko illan vanhoja kirjeitä, kädet tuoksuu ihan hajuvedelle. Minulla ja Tiialla (vanha koulukaveri ala-asteelta) oli tapana suihkutella tuoksuja kuoreen, postelijoonin ja toisen kiusaksi. Muistan kun koko postilaatikko aina lemusi. Nähtävästi tuoksut eivät katoa edes kymmenessä vuodessa. Minun ja Tiian kirjeet on kirjoitettu joskus 1992-1995 kun muutin Mikkelistä Helsinkiin ja menin yläasteelle. Voi sitä teinirakkauden määrää. :D Kenkälaatikko sisälsi myös paljon kirjeitä joita sain Englantiin (1997 kesänä ja 1998). Voi miten paljon olikin kavereita silloin! Ainoa hämmentävä oli lukea silloisen ystäväni Hannen kirjeitä, Hanne kun on kuollut. Vielä hämmentävämpää oli lukea Hannen kaipuuta Jannen luo, joka tappoi Hanne. Tuntui jotenkin pahalle lukea koko kirjeitä. Seuraavaksi raahaan kyllä ne päiväkirjat tänne Tampereelle. Sormet oikein syyhyää päästä lukemaan niitä. Aloitin kirjoittamisen epäsäännöllisen säännöllisesti joskus 3.-4. luokalla, säännöllisesti kirjoitin 5.-9. luokat kunnes äiti meni ja luki päiväkirjani (ja vielä myöti sen ääneen kun siinä ei olisi ollut mitään ihmeellistä). Jatkoin kirjoittelua vuoden parin tauon jälkeen aina vuoteen 1999 jolloin aloin kirjoittamaan koneella. Valitettavasti 1999 vuoden teksteistä on osa kadonnut, syksystähän aloin sitten kirjoittamaan tänne. Kaikille äidille siis muistutut! Vaikka teini tekee mitä vaan ja riehuu miten sattuu niin älkää lukeko lapsen päiväkirjaa! Pahimmassa tapauksessa käy kuten minulle, lopetin koko kirjoittamisen ja sekös näin vanhempana suututtaa. Juuri kun elämässä oli vaikeita aikoja lakkasin kirjoittamasta niistä. Ja jos se on aivan mahdotonta pitää ne näpit erossa lapsen omista asioista niin älkää nyt perkele ainekaan myöntäkö lukevanne toisen salaisuuksia! Lopuksi hymy lukijoiden korviin. :)
maanantaina, kesäkuuta 27
Pakko laittaa lusikka tähän soppaan, nälkä. Bongasin vuosia sitten Lontoon Mäkin seinästä kyltin joka meni suomennettuna jotenkin näin. 1. Asiakas on aina oikeassa. 2. Jos asiakas on väärässä lue kohta yksi. Palveluammatti on aina palveluammatti. Älä pure ruokkivaa kättä.
Nahka lähtee naamasta niin ettei kehtaa kaupungille lähteä (+ siellä tulee kaatamalla vettä). Jos en paremmin tietäisi luulisin jonkun tunkeneen olkapääni täyteen liimaa, niin kauniin kuivan liimamaisesti nahka lähtee, söpöjä liuskia. Nyt tartteisi selänpesijän, että saisi koko selän nahan irti.
Katsoitteko äsken subilta lomakuumeen? Jos ette niin uusinta tulee tiistaina. Ai, että siinä näki miten tehokasta lapsen manipulointi voi olla ja mitä se voi pahimmillaan olla. Lihavalla lapsella oli selvästi hauskaa patikoidessa, pyöräillessä ja kiivetessä vaan kun äiti jankuttaa vieressä "kamalaa, ei me tykätä, et saa" niin mitä mieltä on lapsi myöhemmin... "kamalaa". Ei olisi ollut sille lapselle pahitteeksi harrastaa vaikka sitä maastopyöräilyä mistä niin innostui (ja sanoi löytäneensä siitä uuden harrastuksen). Vaan kun äiti ja isä vaan vittuilee ettei kotona ole mäkiä eikä vuoria ja tunkevat sanoja lapsen suuhun niin kääntyy lapsenkin mieli. Vähän pisti ärsyttämään!
Kuvasaalista maalta... Mila makasi yksi ilta söpönä portailla. Juoksin hakemaan kameraa ja juuri kun sain raivattua äitipuolen kukat keittiön pöydältä pois edeltä, kattiseni nousi, venytteli oikein makeaan ja kääntyi :D Samainen kisu kököttää penkillä. Miten tuo pää näyttää noin isolle? (Musta tikku on pantaa.) Ei mikään turha 17v. vanhaneiti! Meni ja pyydysti aamusella jäniksen poikasen ja iltapäivällä herkutteli jemmaamallaan pupun pojan takapäällä. Otetaan huomioon sekin seikka, että Mila alkaa olla puolikuuro. Söi muuten luineen päivineen. :) Sitten vähän äitipuolen kukka saalista (juu, vika on luonnonkukka). Osaatteko kertoa mitä nämä kaikki edellä esiteltyt kukat on? (Huomaa komea aitta takana.) Kiinanruusukin puhkesi kukkaan viikon odottelun jälkeen.
Namnam, kypsyisi vielä, punasia, valkoisia ja mustiakin on sekä karviaisia. Unohdin tutkia oliko tämä omenapuun oksaa vai jonkin kukka tuolta takana olevasta penkistä. Tuo on muuten se puu johon pienenä kiipesin jatkuvasti ja josta lopulta hajosi yksi oksa alta, on vähän vanha ja laho. Nappasin kuvan myös siitä pihakoivusta josta lupasin. Otettu takapihalta päin. Koivulla ikää n.40v. tai itseasiassa siinä on vissiin kaksi koivua ihan kylkikyljessä. Tuota tietä pitkin tullaan meille. Mäen päällä oikealla on riihi joka ei ihan näy puiden takaa. Arska paisto komeesti mäkeen samalla kun pilvet varjosti kaiken muun ympärillä. Syreenejä on lähes joka talon kulmassa. Mun mielestä ne on tosin sireenejä.
Pinserin Sami on ahkeroinut juhannuksen, meidän iloksi. Toivottavasti itse juhannustakin kerettiin viettämään! Uuden hakemiston parissa vierähtää tovi jos toinenkin. Myös omat suosikit oli tietysti selattava ja katseltava mitä heistä sanotaan, paljonko on tilaajia ja mihin luokituksiin ovat itsensä laittaneet. Huomasimpa tilaavani blogeja joissa tilaajia on aina yli 200 alle viiteen. Muistan kuinka itse tuskastelin miten saada blogini kuuluviin ja lisää lukijoita. Paras keino lienee ollut kommentointi toisten blogeihin. Vaan tässäpä muutama tilaamani blogi joiden tilaajaluku minun mielestäni voisi nousta. :) Etelämerkki (leppoisaa menoa) Punaisin kengin (tamperelainen on tamperelainen) "Tää on nyt tätä" ("äiti on vähän väsy" ;) Helmetti (vaikkei helmiä harrasta kannattaa tilata ihan kauniiden korujen takia) niunau (kunnon turun murretta!) Kaislikko (täällä saa nauraa) olenhius (harvinaisen fiksun oloinen nuori mies toisena kirjoittajana) Noiduttu puutarhani (kaunista) Satumaista sadetta (miten mahtaa Kiinaan muutto sujua tyttölauman kanssa?) aurinko ja kukka (hei, ei voi olla huono jos asuu Tampereella ja tykkää vuoristoradoista ;) Viherpeukalo keskellä kämmentä (lisää kauniita kasveja, herkullista) Lotus garden (vaikka värit onkin vähän ärsyttävät on teksti hyvää ;) Seikkalija-arkeologi, silminnäkijä ja salaattikauppias (pelkkä nimikin on kiinnostava) Karvainen nettipäiväkirja (päivittyy harvoin, mutta on odottamisen arvoinen) Siinä muutama tilaukseni. Nauttikaa ja tilatkaa ihmeessä jos kiinnosti! Mikään ei ole listojen häntäpäässä kökkivälle mieluumpi yllätys kun uusi lukija. :)
Edellisen postauksen ja tämän ansiosta täytynee varata kirjastosta Tuulen viemää ja jotain Hitchcockeja. Kunhan kuukausi ensin vaihtuu ja minulla on vara lunastaa varatut aineistot. Varaus kun napsauttaa saldoni yli kahdeksan euroa ja lainauskielto tulee päälle. Niin, ne ei sitten ole mitään myöhästymisiä ne kahdeksan euroa! Ne on palvelu- ja varausmaksuja! :) Huomenna pitäisi siivota oikein kovasti, että kehtaisi ottaa valokuvia asunnosta. Sain nimittään taas vuokralaisen. Josko kolmas kerta toden sanoisi? Lupasin mailata kuvia. Voisin samalla purkaa kamerasta maalta ottamiani kuvia, äitipuolen kukat oli kauniita. :) Harmi vaan, että kaikki söpöt "Elli istuu puussa"-kuvat tuli otettua siskon uudella kivalla kamerapuhelimella. Elli on siis siskon kissa joka on sisäkissa ja maalle päästyään oli ihan täpinöissä 24h, niin paljon tuoksuja ja ääniä. Raukka ei ole sisäkissana myöskään harrastellut puihin kiipeämistä (ilmeisesti lonkissakin on jotain hämärää miksi kiipeäminen ei ole kovin miellyttävää). Nostettiin kissa sitten puuhun töllistelemään. Osasi sentään tulla itse alas! Oksa oli reippaassa metrissä. Myöhemmin sätkyn saatuaan kissa kiipesi kyllä itsekin omenapuuhun. Veikee katti. :D
13 asiaa joista pidän:Kesäkukista, teestä, pinkeistä koruista, maaseudun kesäisestä tuoksusta, hyvistä kirjoista, jäätelöstä, hymyilemisestä, kirjoitetusta tekstistä, hiljaisuudesta (rauhallisuus), tulevaisuudesta, mutkattomuudesta, aurinkolaseista ja Lontoon metrosta. 12 elokuvaa:Lotr x 3, Matrix, Moulin Rouge, Kaunis mieli, Others, Tuulen viemää, Hitchcockin klassikot (ainekin kolme, en muista nimiä) ja Shrek. 11 idolia/esikuvaa:Isäni, äitipuoleni, inuli, historialliset henkilöt...en minä tiedä. 10 fyysistä asiaa itsestäni:Kirkuvan punainen selkä (nahka kuoriutuu pian), kitarisat leikattu, täydellinen purenta, ei reikiä hampaissa, isot luut, pienet lihakset, tukkoinen nenä, paksut hiukset, rähmivät silmät ja humiseva korva. 8 suosikkiruokaa/juomaa:Tämä olisi voinut olla tuolla ensimmäisenä. ;P Grillisapusta (siis oikeassa grillissä eikä mikään grillikiska), ananas light, mansikka-vanilija-pehmis, tomaatti, kirsikat, juustopallot, se ihana raparperipiirakka sillä jollain vanilijakastikkeella mitä äitipuoli teki vkloppuna ja jäätee. 7 ihmistä joita haluaisin suudella:Mistä minä tiedä kuka/ketä tulevat mieheni on? 6 asiaa jotka ärsyttävät minua:Huonot mainokset (täää ei varmasti oo laittii-siiderimainos menee juuri radiossa), kuumuus, kiukuttelu, tyytymättömyys, rahattomus ja liiallinen asiallisuus. 5 asiaa joita kosketan päivittäin:Huulirasva, käsipyyhe, pampula, tv ja jääkaapin ovenkahva. 4 tv-sarjaa joita olen joskus katsonut:Ruusun aika, Paluu Eedeniin, Dallas ja Rooman sheriffi. Todellakin joskus, kauan sitten. :) 3 asiaa joihin pukeudun joka päivä:Alusvaatteet (myös rintsikat), t-paita ja korut (ne on aina päällä). 2 julkkista joihin olen ollut ihastunut:Robbie Williams ja Kata Kärkkäinen 1 asia jonka haluan kaikkien tietävän minusta:Olen ollut "vasta" 11 vuotta Elina. [via pagistaan ja Veloena]
keskiviikkona, kesäkuuta 22
Au. Kotona. Au. Junamatka oli vähän hikinen, tosin IC ansaitsi kerrankin kiitoksen, tuuletuksesta. Au. Hain juuri Pikkolosta sapuskaa. Au. Nyt olisi katsottava kahdeksan tuntia nelosen ja subin ohjelmia mitkä meni nauhalle. Au. Niin, pulikoin eilen järvessä kun pikkulapsi kaksi tuntia. Au. Uimapatja oli sika hupa vekotin. Au. Poltin selkäni ja käteni kirkuvan punaiseksi, ei voi edes hihatonta paitaa pitää. Au. :)
maanantaina, kesäkuuta 20
Lauantaina huudettiin kun en osannut laittaa sähköpostia kännykkään, eilen huudettiin kun yritin saada apua aitan siivoukseen ja tänään huudetaan kun en saa bluetoothia toimimaan. Aikoo kuulma linkasta koko kännykän ja bluen järveen. Kun yritin ruokapöydässä "lohdutella" iskää (joka ihmetteli mitä sisko mököttää ja sai vastaukseksi kamalan valitusvirren), että sain sentään videon toimimaan (porukoiden digistä videon koneelle) sekä asennettua firefoxin (jee! Lauantainen lataus meni kai vinoon kun ei toiminut) sekä grabberin, että saa cd:t mp3:siksi ja osakseen vielä tuon bluenkin, niin ei...piti lähteä huutaen ja itkien olohuoneeseen syömään. Teen mitä vaan ei se kelpaa ellei se tapahdu sekunnissa tai ainenkin vartissa. Aurinkoista päivää ei voi viettää sisällä, ulkona on lämmintä sinne klo 20-21 ja 21 Jenna menee nukkumaan (kone makkarissa) joten jossain siinä 20-21 välissä kai se kaksi minuuttia pitäisi olla jotenkin suitsait sukkela tosinörtti ja asentaa kaikki, täydellisellä kymppienglannilla teen sen vielä englanninkielisistä ohjeista! En kai minä muuten voisi Englantiin lähteä nannyksi jos en olisi näin nero. "Mut kun mä en osaa englanti! Emmä voi sitä tehdä!" V*ttu minäkään osannut ennen kun opettelin! Kyllä minäkin aluksi tavasin monta minuutti yhtä sanaa ja katsoin sanakirjasta sen tuhat kertaa! Totesin muuten ruokapöydässä iskälle, että tietokoneiden (hiljaa mielessä lisäsin "ja siskon") kanssa hermot on kyllä kasvaneet. Istun pari tuntia ulisevan, kitisevän ja syyllistävän ihmisen vieressä hermoillen itse koneelle enkä kertaakaan pimahtanut. Ärähdin kyllä pari kertaa...ei viitsi kamalasti kovin monesti, koska sitten sitä vasta syyllistetään... Minun vikanihan se on jos toiselle tulee paha mieli kun huutaa minulle enkä minä jaksa kuunnella sitä. Ai niin, mutta eihän hän huutanut minulle...seinille kai kun huoneessa ei muita ole... Nyt tämä lähtee uimaan ja toivon mukaan tuo sisko ei tule mukaan. Tarvitsen hiljaisia hetkiä yksin edes pari kertaa päivässä. Kerkesin yhden lyhyen pätkän jo saamaan kun tulin tähän koneelle (neljä tuntia sitten) asentamaan sitä videota. En kertonut siskolle mihin menin, vetäisin vaan ovet kiinni ja istuin hiljaisuudessa näpytellen konetta. Ah mikä rauha. Toivottavasti järvellä on samanlainen. Kaksi "lausetta" jota olen oppinut vihaamaan oikein urakalla tässä parissa päivässä. "En minä osaa." sekä "Jos tämä/tuo/se/...." Tuli vähän hajanainen ja epäselvä postaus, mutta piti vaan kirjoittaa jotain kun vituttaa niin pahasti (äkkiä, kun ei tässä koneella vieläkään saisi istua koko päivää).
Maalla. Sisko kiukuttelee vieressä. Yrittää saada kännykkäänsä sähköpostia toimimaan. Mikä veen POP3 ja mikä ihmeen vast. ott. portti?! Ja minulle voi huutaa kun minä en nörttinä tiedä. Perkele. En minä tiedä kännykkäneteistä enkä modeemi/laajakaistaneteistä, minulla on ollut koko ikäni aina kiinteä kaapeli talon puolesta! Eilen oli vielä niin rauhallista ja leppoisaa. Istuskelin aitan sängyllä ja tutkin vanhoja tavaroita. Äitipuoli raahasi kaikki pahvilaatikot vaatehuoneesta (sis. yläaste ja ammattikouluaikaisia tavaroita) aittaan. Nyt työmme on siivota niistä roskat pois ja lajitella loput kirpparikamoiksi ja säästettäväksi. Viikon paras saldo on ollut iso pahvilaatikollinen vanhoja päiväkirjojani, ensimmäinen on jostain -80 luvulta ja jatkuvat aina siihen kunnes aloitin kirjoittamaan tänne (e_e:hen). Löysin myös kenkälaatikollisen (ja vähän päälle, pursuu yli) vanhoja kirjeitä, minun ja Tiian, ala-asteen paras kaverini, lähettämiä. Osa tuoksui vielä hajuvedelle, jota oli tapana suihkutella postelijoonin kiusaksi. :D Löysin myös läjäpäin yläasteella tunnilla läheteltyjä kirjeenpätkiä sekä ammattikoulussa tyttöjen jättämiä viestejä ovessa olleeseen muistioon. Voi jee, niitä aikoja! :) Valokuviakin on tiedossa. Ne olisi kamerassa ja voisin ne siirtää koneelle, mutta aikani koneella menee umpeen...nyt. Kysyin nimittäin kiltisti lupaa tulla koneella ja sain sitä ruhtinaalliset puoli tuntia. Se meni jo ja vielä olisi muitakin sivuja käytävä vilasemassa. Noh, ehkä saan anteeksi, koska putsasin rantahietikkoa tänään, siis järvestä, sitä hietikkorantaa josta voi kahlata veteen. Oli täynnä lehtiä ja roskia. Hieman otti hauiksiin vedessä haravoiminen. :D Mutta pois! piti mennä!
Mun ollessa poissa voitte arvuutella kommenttilaatikkoon mitä unohdin ottaa mukaan. Ihan varmasti jotain nimittäin jäi. Siskokin vahvisti sen puhelimessa. Piti kai viedä sille jotain, mutta kumpikaan ei muista mitä. :)
* Eng. perheelle ilmoitettu ettei kannata soitella viikkoon (puhelin kuitenkin jossain keittiön sivupöydällä ja itse takapihalla kitkemässä rikkaruohoja) *check* * Videot ajastettu nauhoittamaan kaikki neloselta ja subilta tulevat suosikit (justjust mahtu, nelonen näkyy yläkerrassa, mutta Jenna nukkuu kuitenkin kun ohjelmat alkavat) *check* * Lääkkeet *check* * Kukkien kastelujärjestelmä *ch...melkein* * Jääkaapin tyhjennys *noup* * Roskat ulos *noup* * Kamera ja patterit *listalla* * likapyykit (en kerennyt pesee!) *listalla* * lehti-ilmoitukset haette kerhohuoneelta *check* * muistan ottaa ne mukaan *jaa-a* * tiskattu *tuskin!* * rahaa junalippuu (onneksi on omaa rahaa, isi unohti) *check* * kerrottu kaikille etten ole maisemissa viikkoon *oho* * Kirjaston kirjat uusittu tarpeeksi pitkälle *toinen ikkuna...mikäs se sivu olikaan* * pää tyhjä *check* * Takasi peiton alle lämpimään. *check* Onks Mikkeliin meniöitä? Juna meni just! *che.....*haukotus*...ck* seuraavalla sitten. ;)
maanantaina, kesäkuuta 13
En ole aikoihin tehnyt tälläistä meemiä joten jospa tekisi. Jätin pois muutaman mihin en halunnut vastata. Ensimmäinen...online-nimi: Toisen näppiksen kautta E, oman sama kun nykyäänkin. lävistys/tatuointi: Jos korviksia ei lasketa niin nenä, 1993(?), eka tatuointi -98. luottokortti: Vain Visa Electron, parisen vuotta. vihollinen: Hmm... Vilja kolmannella luokalla. konsertti: Ei voi muistaa. Vanhin jonka muistan lienee Heinola jyrää joskus teininä. artisti jota muistat kuulleesi kodissasi: En oikeasti muista lapsuudestani mitään. Dingo joskus eka luokalla? Viimeisin...pitkä automatka: Mä käytän junaa... Bussilla toiselle puolelle Tamperetta? :D lukemasi kirjaston kirja: Kamala oikosulku, en muista millään mitä luin ennen tällä hetkellä kesken olevaa Kaari Utrion Vaskilintua. nähty elokuva: Eilen katsoin jonkun, *etsii* Bean! elokuvateatterissa: Lotr kaikki kolme putkeen. syöty ruoka: Dallaspulla, ruokaruokaa söin viimeeksi eilen, jauheliha-tomaatti-paprika-juusto-kesäkurpitsa-sipulisekoitusta pitsataikinaan käärittynä. puhelu: Sattuipa sopivasti, iskä soitti juuri ennen kun vastasin tähän kysymykseen. :) soitettu CD: Sarah Brightman - Harem ärsytys: Huomenna pitäisi lähteä viikoksi maalle enkä ole oikein sisäistänyt lähtöä (kaikki tekemättä). juotu juoma: jäätee (Marlin 2l ice tea lemon, uusi löytö) nalkutus: Sisko varmaan nalkuttanut puhelimessa joku päivä... Ei mitään muistikuvaa. vierailtu nettisivu: Sonera- matkapuhelin- viestikeskus
Lyhyet vastaukset
olen: nainen haluan: rahaa minulla on: nälkä toivon: että kastelujärjestelmäni (jota en siis ole vielä tänä kesänä testannut) toimii poissaollessani eikä kesäkukkani kuole vihaan: kuumuutta pelkään: kestänkö Lontoossa kuulen: huminaa pohdin: huomista lähtöä rakastan: uutta verenpisaraa minuun koskee: ex-viisaudenhampaaseen minä aina: sanon no minä en ole: järki-ihminen tanssin: kun olen hyvällä tuulella laulan: päivittäin (radiosta soivien biisien mukana) itken: kausiluontoisesti, välillä liiankin herkästi (leffoille) en ole aina: kovin hyvä kieliopissa (piti kirjoittaa järjestelmällinen, mutta en meinannut osata tavata sitä :) kirjoitan: mieluiten koneella voitan: "turhanpäiväisissä" kilpailuissa häviän: harvoin, koska en suhtaudu asioihin voitan-häviän-tyylillä hämmennyn: kun minua kehutaan tarvitsen: huulirasvaa...rinkan...ties vaikka mitä! minun pitäisi: solmia lisää koristenaruja parvekkeelle
Kyllä vai ei
Pidätkö päiväkirjaa? : tätä Onko ruuanlaitto sinusta hauskaa? : tylsää Onko sinulla salaisuus, jota et ole kertonut kenellekään? : Varmaan jotain? Oletko suudellut vastakkaisen sukupuolen edustajaa? : olen Pidätkö valokuvattavana olemisesta? : en suuremmin Oletko kiivennyt puuhun viimeisen puolen vuoden sisällä? : En, lähden maalle vasta huomenna. ;P Oletko koskaan hengittänyt heliumia ilmapallosta, että saisit puhua hassulla äänellä? : En, mieli on tosin tehnyt kovasti, en vain ole kehdannut.
Sekalaista
Oletko ihastunut? : Tällä hetkellä? En. Haluatko mennä naimisiin? : Kyllä, sitten joskus. Kärsitkö matkapahoinvoinnista? : En. Oletko terveysintoilija? : Minä?! Paitsi suolan kanssa, suola on pahaa. Tuletko toimeen vanhempiesi kanssa? : Porukoiden (iskä ja äitipuoli) kyllä, äidin en. Pidätkö ukkosmyrskyistä? : joo! tämänhetkinen hiustesi väri : vaalea syntymäpaikka : Mikkeli (mlk)
Lempi
numero: 8 väri: punainen/pinkki päivä: sunnuntai kuukausi: ööö.. Tykkään kovasti kaikista vuodenajoista, tammikuu, kesäkuu, marraskuu. vuodenaika: Heiii! .....talvi. juoma: Ananas tai kola light puu: Porukoiden pihan todella vanha koivu. (Voisin yrittää muistaa ottaa siitä kuvan.)
Kumman valitset?
söpöily vai vehtaus: söpöily kylmä vai kuuma kaakao: Riippuu onko kylmä vai kuuma...siis minulla. :) maito-, tumma vai valkoinen suklaa: valkoinen vanilija vai suklaa: Suklaa jos talossa ei ole kaakaota mitä sekoittaa joukkoon tai kyseessä ei ole keltainen vanilija. mansikka vai vadelma: Tuoreessa muodossa mansikka. peruna, riisi vai pasta: peruna (tästä vastauksesta iskä olisi ylpeä!) auringon lasku vai nousu: Lasku on romanttinen, nousu on jännä. tähdet vai kuu: tähdet
Viimeisen päivän aikana, oletko...
itkenyt? : en auttanut jotakuta? : Varmaan jotain ovea pitänyt tms? ostanut jotain? : Olen, jääteetä, tonnikalaa, dödön, wc-paperia, naamarasvaa, videon ja kukkalaatikon pidikkeet (2v. jahkailun jälkeen!) ollut sairas? : Haamuhammas vihottelee. käynyt elokuvissa? : en käynyt ulkona syömässä? : En varsinaisesti, dallaspulla oli Mäkistä, söin sen kotona. sanonut "Minä rakastan sinua" ? : en kirjoittanut oikean kirjeen? : en puhunut entiselle tyttö-/poikaystävälle? : en ikävöinyt entistä tyttö-/poikaystävää? : en kirjoittanut päiväkirjaan? : tämän :) puhunut vakavia? : itsekseni ikävöinyt jotakuta? : Katia tuli ikävä aamulla kun sain sähköpostin. :) *vilkuttaa* halannut jotakuta? : en riidellyt ystävän kanssa? : en
Voisitko koskaan...
syödä hyönteisiä? : Jos siitä saisi jonkin palkkion. hypätä benji-hyppyä? : ehdottomasti! hypätä laskuvarjohyppyä lentokoneesta? : toki! tappaa ketään? : Eutanasia tapauksissa voisin olla mukana. kävellä tulisilla hiilillä ? : au, en olla kasvisyöjä? : Olen joskus ollut joten kaippa se onnistuisi. lyödä tuntematonta? : Riippu onko syy vai ei. laulaa karaokea? : nihkeää vetää ympärikännejä? : tuskin olla myymälävaras? : jep katsoa pornoa? : juu värjätä hiuksiasi sinisiksi? : Sinimustaksi ehkä (joskus ollut), sinisiniseksi en. osallistua Suureen Seikkailuun? : Jos sitä ei televisioitaisi. olla meikattuna julkisesti ? : Olen aina. olla ilman meikkiä julkisesti? : Todella suuressa hätätapauksessa. huijata kokeessa? : voisin laittaa jonkun itkemään? : Jos hän on oikea kusipää... valvoa koko yön? : kyllä
[via olenhius]
Täytyy sanoa, että en koskaan sano "en koskaan" joten siksi viimeinen osio sai niin paljon myöntäviä vastauksia. :)
Asunnonkatsoja perui sitten tulemisen. Koti edelleen vailla vuokralaista. Täytynee sanoa, että kun ensimmäisen kerran katsoin nelosen Talo ohjelmaa pidin Tiinaa ja Kimmoa ärsyttävinä teineinä. Ohjelma myötä (en ole ihan joka jaksoa katsonut, mutta lähes) olen kuitenkin tykästynyt heihin. En ole huomannut kovin suurta valehtelua enkä kieroilua. Ainoa joka heissä edelleen ärsyttää on Tiinan ääni. ;) Alunperin pidin Kaisusta ja Ramista, kai säälin heitä ja toivon heidän pääsevän koti-Suomeen, vaan empä enää. Miten kieroja, pysyköön Norjassa! Tristan ja Saija taas eivät oikein lentele minun tasollani, etenkään Tristan. Helissä ja Mikossa ei kai sinällään mitään vikaa, paitsi ovat vähän kummallinen (kyllä minusta on jotain outoa jos 21v nainen seurutelee 48v miehen kanssa) pari. Sorry, Tiina ja Kimmo on vaan liian suloinen pari. :) En voi siis olla äänestämättä vaikken yleensä tuollaisiin juttuihin osallistukkan. *napnap* kakkosta 17224 numeroon. :)
perjantaina, kesäkuuta 10
Huolimatta aamuisesta migreenistä joka kääntyi iltapäivällä päänsäryksi päivä on ollut ihan ok. Tuon aamuisen johdosta jätin psykan pääsykokeenkin väliin, empä siihen ole edes lukenut, olisin lähinnä katsellut kysyvätkö vaikeita. En myöskään mennyt apteekkiin enkä vienyt kuitteja sossuun enkä hakenut toista parvekekukkakehikkoa, eipä se suuremmin haittaa. Josko vaikka huomenna jaksaisi vaikken kyllä yleensä lauantaina viitsi lähteä mihinkään. Huomenna olisi tosin siivottava urakalla, koska sunnuntaina tulee asunnonkatsoja. Toivottavasti tällä kertaa tärppää. Juuri nyt tuntuu hyvältä, ehkä asiat sittenkin vielä lutviutuvat oikein päin. Juttelin eilen tulevan perheeni nykyisen nannyn Nelen kanssa, vaikutti todella mukavalle tytölle ja onnistui vakuuttamaan, että perhe on oikeasti loistava. Eikä muuten yhtään harmita tulevan kodin sijainti, Fulham ei tietääkseni ole mikään tyhjätaskujen majapaikka. :) Tuo eilinen kolmonen on muuten Luca Dirisio - Calma e Sangue Freddo, löysin vastauksen tänään. Ja ei, Antti Tuisku ei ole suosikkini, ikävä kyllä se on vaan niin tarttuva, yök. :)
Kiitos vuokratontti, lainaamasi lause on minustakin yksi parhaita väläyksiä. :) Olen nähtävästi päässyt varjofilandiaankin, uusi kiva blogi listalleni...tosin uhkaa lopettaa. :(
Tiedättekö miksi välttelen musiikkimeemejä...koska se näyttäisi lähinnä tälle 1. radio Nova 2. Sarah Brightman Vaan käsky kävi niin kasaillaan jotain epätoivoista jotka soivat päässä tahattomasti.... :) 1. Sarahin Harem levy (hah, siitä saitte) 2. Sara Nunes - Simon can't sing 3. semmonen hassu renkutus, lienee italiaa tai espanjaa 4. pitääkö tähän tosiaan keksiä kuusi! ....4.... Indika - Ikuinen virta 5. Ile Jokinen, mielummin ottaisin Kimmo Vehviläisen, mutta menivät siirtämään sen aamuyöhön ....5.... Zen cafe - Taivas on kirkas ja napakka 6. Antti Tuisku - Tyhjä huone (ääääärsyttävä!)
Itsehän kerjäsitte. :D Kosto lähtee kiertoon mealle, Outille, ainailonalle (alas nainen päivittelee!), b:lle ...montas näitä piti olla? :) Pistetään vielä triinu ja Jani.
keskiviikkona, kesäkuuta 8
Olen hullu, otan todellakin perheen jota kuvaillaan näin... Perhe Thompson asuu Lounais-Lontoossa alueella, jossa on paljon muita au paireja. Kaupat, rautatieasema ja bussipysäkki ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Perheen isä strategiapäällikkö ja äiti on kotona. Heillä on 5 lasta, 5 vuotiaat kaksospojat, 3 vuotias poika sekä 8 kk ikäset kaksoset, tyttö ja poika. Lemmikkejä perheessä ei ole. Tehtävänä on auttaa vanhemmat lapset aamulla kouluun ja auttaa pienempien lasten aamutoimissa, sen jälkeen tehdä kevyitä taloustöitä ja vahtia pienempiä lapsia. Illalla tehtävänä on auttaa lasten illallisen, kylvettämisen ja nukkumaan laittamisessa. Työaika on 8 tuntia päivässä, viikonloput ovat vapaat. Taskuraha on £ 150 viikossa. Perhe tarjoaa oman huoneen, jossa on TV ja videot. Perheessä on ollut meiltä useita tyttöjä, kaikki ovat viihtyneet perheessä hyvin ja suosittelevat perhettä tulevalle tytölle. Hei, oikeesti, viisi lasta joista neljä poikia. :D Pitänee muuten sanoa, että minulla on ihania naapureita. Pistin eilen alkuillasta lapun ilmoitustaululle jossa kyselin olisiko jollain lahjoittaa sunnuntain Aamulehteä. Iltaan mennessä laatikossa oli jo kaksi, olisi saattanut olla useampikin, mutta jälkimmäinen oli ottanut lapun seinältä ja pistänyt lehden mukana laatikkoon (fiksu idea!). Niin, se kartta. Jos olet super hyvä näköinen saatat löytää sen minimaalisen pisteen joka on sijoitettu kotini päälle. :) Varoitus. Kuva on iso. Niin joo... punainen on bussilla kuljettua, pinkki kävellen, sininen pallo kertoo missä on otettu valokuva.
Oon ihan hermoraunio. Jännittää. Soittivat eilen Englannista, puhelin oli hiljasena enkä kuullut (eikä kyllä eilisellä mielialalla tehnyt mieli jutella). Soittavat kai tänään uudelleen. Masu on ihan sekasi ja kynsinauhat pureskeltu. Emminä osaa puhua englantia puhelimessa! Kaikki aiemmat puhelut ovat tulleet edellisiltä au paireita jota ovat olleet suomalaisia. Emmä muista mitään sanoja! Aaaargh. Syödäkin pitäsi, mutta mikään ei maistu.
Ei kannata mussuttaa puolta pussia juustonaksuja, pussillista (mega) lakuja, pussillista fasupaloja (ne on fasu, ei fani) sekä kahta dallaspullaa, unohtamatta tietysti kahta litraa kola lightiä... Se aiheuttaa todennäköisesti järettömän pahan olon ja oksennuksen keskellä yötä. Arvuutelkaapa vielä tämä päivä paikkoja, huomenna julkaisen hiki otsassa väsäämäni kartan. :)
Vihaan kun muut tuntuvat kontroilloivan minun elämää ja tietävän mikä minulle on parasta. Vihaan selkäkipua joka kestää monta päivää eikä siihen auta edes särkylääkkeet. Vihaan kuivia käsiä. Vihaan huonoja tv-ohjelmia. Vihaan sitä ettei mikään mene kuten minä tahtoisin. Vihaan elämääni.
Psykikään ei suostu kirjoittamaan b-lausuntoa eläkkeen jatkoa varten (haluaa pitää terapian ja lääkärin erillään). Keltähän vielä voisi kysyä tuota paperia? Saisikohan vaihdettua mtt-lääkäriä? Samaan hengenvetoon kun eri tahot kieltäytyvät kirjoittamasta b-lausuntoa he kehottavat/vaativat minua jatkamaan lääkkeitäni myös Englannissa. Kysyn vaan millä rahalla se pitäisi tehdä? Vain saanko jostain lisää vanhoja lääkkeitä?
Ilahdutanpa teitä jälleen valokuvilla. Tamperelaiset voivat katsoa ensin muutaman trivia-kuvan. 15.07, 15.22, 17.19, 17.38, 17.42 (sama paikka kun edellinen, mutta toiseen suuntaan), 18.03Jos selaa järjestyksessä näihinkin löytyy varmasti vastaus. Toivottavasti on vaikeampi kun viimeeksi! ;P Ei tamperelaiset voivat ihailla Tampereen kauneutta ja vihreyttä. :) Pahoittelen vielä kuvien suttuisuutta, piti pienentää...ja toivottavasti geo toimii, jos ei niin kiljukaa, voin yrittää tarvittaessa siirtää kuvat muualle.
Sanonko jotain. V*ttu-Vivian lääkäri leikki armeliasta tarjotessaan nyrpeänä nenä pitkällä vinkuen minulle neljä levyä Seroquelia (40 tab. 1 päivässä). Paitsi ne lääkkeet on mennyt vanhaksi tammikuussa. Ei muuten tainnut tarjota edes lämmintä kättä. Itkiskö vai naurasko. Yhden asian huomasin tänään. Kertaakaan en ole ajatellut "mun elämä on paskaa" vaan "toiset ihmiset tekee mun elämästä paskaa". :)
Päähän koskee, olen ajatellut liikaa, itkenyt liikaa sekä ollut ihan liian ärtynyt. Päivä alkoi hyvin, aurinko paistoi eikä edes harmittanut vaikka piti herätä aikaisin. Menin mielenterveystoimistoon uuden lääkärin vastaanotolle luottavaisin mielin. Ei olisi pitänyt. Jännitin odottaessa ihan hirveästi (etenkin sen 10 minuuttia mitä lääkäri oli myöhässä). En varmaan istunut siinä epämukavalla penkillä kun viisi minuuttia kun itkin jo ihan hulluna (huom. en ole itkenyt terapiassa vuoden aikana kun kerran, lääkäreiden vastaanotolla en varmaan koskaan). Oli aivan sama mitä sanoin minua ei kuunneltu. Jos jotain vihaan niin tärkeilyä, minätiedänkaiken asennetta. Jumalauta anna minun kertoa asiani ja näkökulmani loppuun asti ennen kun tyrmäät sen! Aivan sama tyrmäätkö sen lopuksi vai et, mutta anna minun kertoa asiani! Lääkärin mielestä vuoden terapiani on ollut turhaa, koska en ole kuntoutunut työkykyiseksi. Hän laittaisi minut tiiviiseen hoitosuhteeseen, mtt:ssa, uudistaisi lääkitykseni ja lähettäisi päiväsairaalaan. Ellen sitten ole muka työkykyinen jolloin voin lähteä Englantiin tai ihan mihin vaan. Ja minä luulin, että lääkärit osaa nähdä niitä harmaan sävyjä. Se etten ole vuodessa kuntoutunut vaikka olenkin käynyt terapiassa joka viikko ei mielestäni tarkoita etteikö terapiasta olisi ollut hyötyä. Muistelkaa tekin vain millainen olin vuosi sitten. Haluaisin myös tietää mikä on se mtt:n tiivis hoitosuhde? Sekö, että näen lääkärini seuraavan kerran syksyllä? Emme varanneet minulle uutta aikaa ja syksyksi hän suunnitteli lähinnä psykologisia haastatteluja/testejä. Eikös sinne elo-, syyskuulle ole kumminkin aika pitkä aika? Tiivis? Ja mitä vikaa lääkkeissäni nyt on? Ei kukaan pahasta masennuksesta pillereillä parane. Olen niin monet napit popsinut, että ei kiitos vaihdoille. Nämä on ihan ok. Päiväsairaala! Vaikka kuinka yritin sanoa, että se on mielestäni pahaa takapakkia niin ei. Mitä v*ttua minä siellä teen päivät pitkät pyörittelemässä peukaloitani! Sitähän tässä on tehty kotona jo vuosia! Ja niin monesti olen sanonut, että voisin herätä aikaisemmin aamulla jos minulla olisi jotain järkevää tekemistä koko päiväksi. Minusta päiväsairaalan sohvalla istuminen ja vielä masentuneempien tuijottelu ei ole järkevää tekemistä. Niin, mutta jos lähden Englantiin olen terve eikä minua enää tarvitse hoitaa. Eli heihei eläke. Itseasiassa lääkäri olisi ollut katkaisemassa eläkkeeni jo syksyltä, mutta lopulta suostui sen automaattiseen katkeamiseen joulukuussa. Uutta eläkettä hän ei suosittelisi kun korkeintaan puoli vuotta kerrallaan (jos olisin siis Suomessa). Hän kun aikoo tuolla "tiiviillä" hoitosuhteella parantaa minut täyteen kuntoon siihen mennessä... Jos minä olin paskassa kunnossa viisi vuotta sitten niin millä ihme pillerillä minä muka tästä kunnosta kuntoutuisin täysin työkykyiseksi puolessa vuodessa? Tai vuodessa? Tai edes puolessatoista vuodessa? Yritin myös vedota rahaseikkoihin. Millä minä maksan lääkkeeni Englannissa? Millä minä maksan kaikki muut kulut? Sillä surkealla palkalla? Niin ne muutkin kuulma tekevät, ihanko tosi, muuten vain olen ollut au pairina kahdesti, ehkä tiedän mitä sillä palkalla maksaa ja mitä ei. Millä minä maksan vuokran, laskut ja ruuat kun tulen takaisin (ennen kun pääsen taas jonkun rahan/tuen piiriin)? Minä stressaan rahasta! Niin tekevät kuulma muutkin... Käsi ylös kuinka moni on joutunut sairaalaan yliannostuksen takia, koska rahat oli loppu? Tämä talvi ja kevät on ollut aivan mahtavaa aikaa, vuosiin ei ole tarvinnut repiä hiuksia, olen eläkkeellä. Tiedän tasan minä päivänä saan rahaa ja paljonko, summa on myös sellainen, että sillä oikeasti elää, ei paljon, mutta sen verran, että elää (ei tarvitse syödä pelkkää makaroonia). Tiedän sen saman summan kolahtavan tilille tässä kuussa, ensi kuussa ja vielä puolen vuodenkin kuluttua. Voi elää ja hengittää vapaasti, keskittyä oikeaan kuntoutukseen eikä arjen kiroamiseen. Eläkettä ei voi kuulma saada pelkin taloudellisin perustein (miksihän Kelassa sanottiin ok?). Eipä tietenkään ja pelkästä taloudestahan tässä on kyse. Muillakin on taloudellisia ongelmia. Jos ei muut niin en minäkään! Perhana! Kumpihan tässä nyt tuntee minut. Minä vai lääkäri joka ei ole koskaan aikaisemmin minua edes nähnyt? Lääkäri. Ahdistaa niin, että hampaat on puuduksissa.
keskiviikkona, kesäkuuta 1
Yhtäkkiä tuli ihan tyhmä olo. Tuon edellisen postauksen jälkeen. Tyhmä, että kaipaan ihmisten hyväksyntää, tyhmä, että tiedostan sen ja vielä tyhmempi, että ajattelen koko asiaa. Mä oon hölmö.
Tänään oli viimeinen kerta terapiassa. En oikein ole sisäistänyt sitä vielä. Puhuimme ihan tavallisia juttuja ja lähtiessä sanoin vain heihei. Olen vuoden käynyt tuolla, lähes joka viikko, "heihei". :D Salaa toivon, että joskus palaisin tuolle psykille. Jollain tapaa asiat tuntuivat jäävän kesken, mutta jollain tapaa ei. Tiedä sitten onko kyse vain siitä, että on outoa olla ilman terapiaa vai siitä, että oikeasti tarvitsen sitä. Ei, en ole terve. Aukaisin suuni tästä jutusta irkissä ja heti minusta tuli terve. Kun kielsin olevani terve kyseenalaistettiin voinko sitten lähteä Lontooseen jos kerran olen sairas. Saanko olla olematta terve tai sairas? Saanko olla jotain siitä väliltä? Tästä tulikin sitten uskomaton keskustelu. Minä kun menin sanomaan, että on vaikea olla iloinen ja positiivinen (terve) kun ympäristö ei osaa suhtautua siihen. "Älä välitä niistä!" Olisipa se aina niin helppoa. Myönnän olevani heikko, toisten mielipide vaikuttaa mielialaani, mutta en silti mene toisten mukana. Yritin selittää, että jos ihminen saa jatkuvasti käytöksestään negatiivista palautetta niin totta kai hän lakkaa käyttäytymästä näin. Vai? Oli se sitten piereskely tai nauraminen. Ja kun ihminen jonka olet tuntenut tietynlaisena, aina, muuttuu täysin päinvastaiseksi se aiheuttaa reagtion. Onhan se kummallista jos siitä vanhasta kaverista tuleekin ihan erilainen, sitä alkaa kyseenalaistaa tuntiko koko ihmistä ikinä tai miten se toinen nyt noin voi muuttua. Ihmiset vihaavat muutosta! Oli se muutos mikä tahansa. Tokihan positiiviset muutokset on helpompi hyväksyä ja ajan kanssa on tyytyväinen muutokseen, mutta itse muutosvaihe on aina vaikeaa. Ja toisten käytös vaikuttaa vaikka sitä itsepintaisesti väittää ettei välitä toisten mielipiteistä. Ihminen peilaa itseään toisista. Keskustelu kumpuili tietysti myös roolien puolelle. Ja minä en puhu mistään roolin vetämisestä, puhun persoonan eri puolista. Esim. toisten ihmisten seurassa olen hiljaisempi ja toisten seurassa puheliaampi. Jokainen meistä käyttäytyy töissä erilailla kun kotona ja varmasti moni on erilainen vanhempiensa seurassa kun parhaan ystävän. Tietyt persoonan osat nousevat pintaan ja toiset jäävät taustalle. Se ei ole roolin vetämistä, se ei ole valheellista eikä teeskentelyä. Kuten ei myöskään se, että minä olin ennen erilainen kun nyt, minä olen netissä erilainen kun livenä, minä olen erilainen ihmisten seurassa jotka ovat tunteneet minut lapsesta kun niiden jotka olen tuntenut vain pari vuotta. Se on ihan yhtä paljon minä vaikka se ei aina olekkaan samalainen. Entinen minä oli ihan yhtä minä kun nykyinen minä. Tarkoitan tätä siis samaan tyyliin kun "kolme vuotta sitten minä rakastin Timoa vaikka en rakasta Timoa enää, ei se poista sitä rakkautta mitä tunsin silloin, se oli ihan yhtä paljon rakkautta vaikken koe sitä enää". Ei menneisyydestä tule teeskentelyä vaikka nykyisyys ei olisikaan sama. Vaikka siis Lontoossa aion annan ihmisille kuvan, että olen iloinen ja positiivinen ei se ole teeskentelyä, se on minä, mutta erilainen minä kun minä moni muu on minut oppinut tuntemaan. Sellainen minä haluaisin olla jokaisen silmissä, valitettavasti vain joidenkin on vaikea ymmärtää, että minä olen muuttunut. En tarkoita, että ihmiset nyt pohtivat "kappas se on muuttunut, miksi se noin on tehnyt, ihan tyhmä kun se muuttui" vaan tämä on tiedostamaton reagtio. Todennäköisesti sanani luetaan edelleen vittuiluna, keskusteluni katsotaan edelleen kitinäksi ja kukaan ei edelleenkään kuvaisi minua positiiviseksi jos pitäisi yhdellä sanalla määritellä. Varmasti ihmiset ihmettelevät muutosta, epäilevät ja kyseenalaistavat puheitani ja tekojani, mutta ajan kanssa tottuvat muutokseen sitä koskaan sen suuremmin pohtimatta. Ehkäpä vuosien päästä huomaavat "hetkinen hei, toihan oli ihan kusipää pari vuotta sitten, nyt se on ihan mukava". Eihän minua kukaan ymmärtänyt irkissä. Minä vain olen syönyt sieniä ja höpisen omiani. Ei kukaan reagoi mitenkään eikä odota kenenkään olevan minkäänlainen eikä mistään välitetä eikä mikään vaikuta mihinkään. Jokainen on mitä on ja muut saavat luvan tulla toimeen sen kanssa ja tulevatkin. Ehkäpä keskustelu sai ihmiset ajattelemaan asiaa, edes sen tunnin mitä keskustelu oli päällä. Ehkäpä (sormet ristissä) seuraavalla kerralla kun olen iloinen saan olla oikeasti iloinen. Kiitos jn:lle joka kaiken kinaamisen keskellä totesi minun olevan valloittava persoona... Se kuullosti söpölle. :) Ja niille jotka ihmettelevät miksi edelleen olen tuollaisten ihmisten seurassa... Vaikka se kaveri vuosien varrella muuttuu eikä sen muutoksista aina pidä ei se tarkoita etteikö se olisi pohjimmiltaan ihan hyvä tyyppi. Tällä hetkellä kanavalla ei ole ketään joka tuntuisi vihaavan minua sydämen pohjasta tai ketään jotka minä vihaisin. Entinen vihamieskin tuntuu nykyään jo fiksummalle (oooh, olenkohan saanut hänet ajattelemaan ;). En minä jaksa vaihtaa kaveripiiriä aina kun ihmiset toimivat kuten ihmiset toimivat. Kyllä he vuodessa parissa tottuvat uuteen minään ja saan olla taas rauhassa. :)
|