Istun tässä inulin (ex-kämppis ja vanha kaveri) kotona ja irkkaan läppärillä, ensimmäistä kertaa elämässäni. Hyvää harjoitusta jos ostan kesällä oman. Täällä, että inuli pääsee juhlimaan miehensä kanssa miehen synttäreitä, tosin mies kuulma tulee kotiin aikaisin, koska sitä väsyttää. Samapa tuo.

Suoraan sanoen, paska päivä. Pieniä hetkellisiä hymyileviä oloja lukuun ottamatta on vituttanut. Nukuin pitkälle iltapäivään, koska uni ei tullut ennen kuutta. Kissapuhelimessa odotti kolme viestiä, kaikki tahtovat Misun. Paitsi yksi. "Se Misu mikä on löydetty Kangasalta. Se ei tosiaankaan ole kolme vuotias vaan täyttää yksitoista. Eikä sen korvat tosiaankaan ole paleltunut vaan tappelussa revennyt. Se on tuolta Asematien kulmilta. Joo... Halusin vain oikaista..." Ääni oli hyvin kyllästynyt ja tympääntynyt, nimeä soittaja ei kertonut eikä kertonut motiiviaan soittaa. Ilmeisesti kissaa hän ei halunnut, koska ei pyytänyt ottamaan yhteyttä tms. Kuullosti lähinnä "vittuako levitätte väärää tietoa kissasta". Puolustuksekseni sanon, että kissan korvat ovat paleltuneet. Minä epäilin sitä jo kun näin kissan ensimmäisen kerran. Samaa sanoi erittäin pitkään kky:llä työskennellyt nainen ja eläinlääkäri. Tuon tappelemisen uskon vain jos ko. ihminen on itse nähnyt tappelun ja hoivannut korvia sen jälkeen. Minä myös väitän ettei kissa voi olla 11 vuotta. Ensi näkemällä sanoin n. 3 samaa sanoi kky:n työntekijä ja samaa sanoi eläinlääkäri tutkiessaan kissan erinomaisessa kunnossa olevia hampaita. En tiedä olisiko soittaja erehtynyt kissasta vai mitä ylipäätään haki soitollaan? Löytöpaikka sentään meni oikein.

Vaikka tiedä olevani oikeassa verrattuna tuohon naiseen en silti voi olla pahoittamatta mieltäni. Eikä oloa helpota ne kymmenet soitot sekä kissapuhelimeen, että omaan luuriini. Alkaa ahdistamaan tälläinen. Jos olisin tiennyt, että alan saada häiriköintiä myös omaan puhelimeen en olisi antanut koko haastattelua. Osa puheluista todellakin tuntuu häiriköinnille. :|