tiistaina, marraskuuta 23

Serkkuni, josta kesällä kerroin, pullautti tosiaan sen lapsen ulos jonkun aikaa sitten. Sen jälkeen tämän serkun (S) pikkusisko (A) on jaksanut kysellä minulta jokaisen yhteydenoton yhteydessä koska menen katsomaan sitä lasta, aionko mennä katsomaan, hyvä ettei ole valittanut miksi en ole jo mennyt katsomaan.
Olen aina ollut hieman sitä mieltä, että serkkuni A elää elämäänsä isosiskonsa kautta. S on reissannut ympäriinsä ja tehnyt aina juuri sitä mitä tahtoo välittämättä miten sukulaiset kauhistelevat. A ei ikinä ole uskaltanut tehdä mitään erikoista. Suurin juttu hänen elämässään oli lienee muuttaa parin sadan kilometrin päähän synnyinkodistaan.

Minun isosiskoni kävi katsomassa lasta, kun sattui saamaan omasta kotikaupungistaa kyydin serkkuni luokse. Mutta minä en ymmärrä miksi minun pitäisi lähteä Tampereelta Mikkeliin asti yhden lapsen takia? Eihän sen lapsi mihinkään sieltä karkaa, kyllähän minä näen sen kun seuraavan kerran Mikkeliin menen, eli ensi viikonloppuna (serkkuni A on tiennyt tämän kokoajan). Miksi tuhlaisin 40 euroa junamatkaan yhden lapsen takia? Etenkään kun sitä mammonaa ei kilise pussiini mitenkään ruhtinaallisesti.
Mitä hemmettiä siinä lapsessa on kun sen näkeminen ei voi muka odottaa?! Otetaan vielä huomioon se, että serkkuni S ei ole kertaakaan kysellyt koska olisin tulossa. Okey, onhan se meidän serkusten ensimmäinen lapsi, mutta silti, en kuitenkaan ole edes sen lapsen täti. Onko se jotenkin kummallista jos en meuhkaa serkkuni lapsesta tai juokse pää kolmantena jalkana sitä katsomaan? Kyllä kaikkien osapuolten pitäisi olla ihan tietoisia etten ole mikään mieletön babyfani ylipäätään. V*tuttaa vain tuollainen painostaminen. Hitto, kohta jätän vauvan moikkaamisen väliin ihan kiusallani.

Toisaalta, A on todellakin aina elänyt siskonsa kautta ja jos kyselen hänen kuulumisia yleensä kuulen myös S:n kuulumiset...

sea   01:50    0 kommentti(a)


sunnuntai, marraskuuta 21

Sain sähköpostilla kommenttia tuohon kiusaamispostaukseen. Maili sisälti sen mitä kaikki varmasti tahtoivat kysyä. Miksi? Miksi en vain lähde tuollaiselta irc-kanavalta?

Tämä kanava perustettiin melkein 10 vuotta sitten, minä olin yksi niistä ensimmäisistä siellä. Tällä hetkellä kanavalla käy muutama hassu jotka ovat olleet siellä minua kauemmin. Nämä kiusaajat ja nälvijät ovat tulleet vuosia minun jälkeeni. Jo sitä ennen tästä kanavasta tuli minulle tärkeä. Kauan sitten meitä oli kaveriporukka joka asui samassa asuntolassa, Otavassa. Kun tämä porukka hajosi näimme toisiaamme edelleen (vain) tällä kanavalla. Kun minä olin Englannissa pidin siskooni yhteyttä irkkaamalla tällä kanavalla missä siskonikin oli. Näistä ihmisistä muodostui vuosien saatossa hyviä kavereita, jopa ystäviä. Näimme/näemme vuosittain, vaikka ihmiset asuvatkin ympäri Suomea, jopa ulkomailla. Olen monesti irkannut muuallakin, mutta millään muulla kanavalla ei tunnu olevan sellaista lämmintä henkeä kuin tällä kanavalla. Ei meitä mikään yhdistä, kanava ei ole kasa samassa kaupungissa asuvia, samoja harrastuksia omaavia tms. kanava on vain kanava. Kanavalla on kaiken ikäistä ja kaikenlaisia ihmisiä, siksi pidänkin sitä rikkautena. Kanavalla ei taida kovinkaan usein olla ihmisiä jotka eivät tuntisi jotain kanavalla olijaa livenäkin, jotain kautta. Jos ei tunne kanavalle tullessaan niin vuoden sisällä takulla. Kanava on juuri sopivan kokoinen, että kaikki voivat jutella keskenään, tuntea kaikki.

#ss on toinen kotini, miksi luopuisin siitä jos nurkista vähän vetää? Ehkä olen naiivi kun haluan uskoa, että jonain päivänä kaikki on hyvin? Jo nyt, luojan kiitos, alkaa kuulua soraääniä, puolustuksia (kiitos D).

Yritin tänään keskustalla erään nälvijän kanssa. Olimme jossain vaiheessa kohtalaisen läheisiä, tietyllä tapaa. Välillämme vallitsi tietynlainen harmonia vaikka vittuilimmekin toisillemme. Tiesimme missä on raja, henkilökohtaisuuksiin ei mennä, ei sellaisiin jotka voivat oikeasti satuttaa toista. Nyt kuitenkin koen, että hän on mennyt näiden kahden pahimman kiusaajan leiviin. Hän ei enää vai laske leikkiä vaan ampuu kovilla. Hän ei enää lopeta sen yhden lauseen jälkeen vaan jatkaa. Hänen puolustuksensa oli, että kaikki mitä kerron itse kanavalla on vapaata riistaa.
Olen pettynyt. Tokihan kaikki sanomani on minun sanomaa. Jos en haluaisi kertoa jättäisin kertomatta. Mielestäni asioista puhuminen ei kuitenkaan anna toisille oikeutta käyttää kaikkea tietoa toista ihmistä vastaan. Ei ole reilua kääntää asioita päälaelleen, vääristellä sanomisia ja suoraan sanoen jopa valehdella. Oli ne sitten kuinka julkisesti tahansa sanottu. Mielestäni toisen tahallinen loukkaaminen on epärehellistä ja rumaa. Myös netissä pitäisi osata käyttäytyä, vaikka ihmiset eivät tunnukaan ihmisille. Tiedän, että netti huijaa ajan saatossa. Tulee jotenkin sokeaksi ja tunteettomaksi. Silti aika ajoin olisi hyvä muistaa, että vaikka netissä on helppo sanoa ihan mitä vain ei se tarkoita, että siellä toisessa päässä olisi yhtään sen vähemmän ihminen.

Käytöstapoja, toisten kunnioittamista, tasa-arvoista kohtelua, sitä minä kaipaan.


ps. J jos luet tämän niin miksi et kohtele muita samoin? En minä ole kanavan ainoa masentunut. En minä ole ainoa joka on masennuksen takia sairaslomalla. Enkä minä ole ainoa joka on kertonut sen kanavalla. Miksi minä olen silti ainoa jolle auotaan päätä?

sea   03:04    0 kommentti(a)


lauantaina, marraskuuta 20

Kolmas meemi, Daddalta, tosin vähän lyhennettynä. Kuka voisi vastustaa meemejä? ;)

1. Mielestäsi hauskin juhla vuodessa?
Joulu, se on jotenkin niin tunnelmallinen.

2. Minkä värinen hammasharja sinulla on tällähetkellä?
vaalenpunaharmaavalkoinen

3. Katso oikealle. Mitä näet?
Kynäpurkkin, cd-telineen, verhon, tuulettimen, kynttilänjalan, käsirasvan, kynsilakkaa ym. sälää pöydällä.

4. Mikä on kengännumerosi?
39

5. Mikä on ällöttävintä maailmassa?
Sellasia on paljon, veriletut (ainoa "päiväys menossa umpeen"-tarjous tänään kaupassa).

6. Mikä on tärkein esineesi?
Riippuu jälleen, mutta lähes kaiken muun voi korvata paitsi unilelupupun.

7. Ketä halasit viimeksi?
Empäs muista, varmaan Timoa?

11. Minkä väriset silmät sinulla on?
Ennen ne oli siniharmaat, mutta nyt niihin on ilmestynyt myös vihreää.

12. Minkä väriset tapetit ovat huoneessa jossa nyt olet?
Maalia, valkoiset.


Juujuu, lupaan pian päivittää ihan oikeaakin asiaa. Onko minulla koskaan oikeaa asiaa?

sea   01:31    0 kommentti(a)


torstaina, marraskuuta 18

Toinenkin meemi, b:lta, jota en pysty vieläkää lukemaan, paitsi kiertoteitä pitkin.

1. Kun astut sisään ulko-ovestasi ja katsot vasemmalle, mitä näet?
Välioven. Jos suljen sen näen naulakon, siivouskaapin, kylppärin oven ja peilin.

2. Minkä värinen matto on olohuoneessasi?
Tupakeittiö, raidallinen räsymatto joka on takulla vanhempi kun minä.

3. Kun katsot ulos keittiösi ikkunasta, mitä näet?
Koska asun edelleen tupakeittiössä... parvekkeeni jossa on eilen kauniisti asettamani ulkovalot, taustalla näkyy metsää.

4. Mitä tavaroita löytyy lavuaarisi reunalta?
Ei mitään. Yleensä siinä on saippuakuppi saippuoineen, mutta kissat osaavat tod.näk. kiivetä sinne joten ne on nyt peilikaapissa turvassa.

5. Mikä on kotisi viihtyisin huone?
Vaikea sanoa. Tupakeittiö on viihtyisä, koska täällä on kaikki toiminta, mutta makuuhuone on mukavan rauhallinen.

6. Mikä on kotisi ihastuttavin yksityiskohta?
Parveke ulkovaloilla. Jos on pakko sanoa sisätiloista sanoisin makkarin seinä. Siirrettyäni kirjahyllyn kukkineen sinne heti Stenvallin ankkataulun alle, ne tekevät yhdessä kauniin kokonaisuuden.

7. Mikä kotisi yksityiskohta kaipaisi pientä remonttia?
Ei täällä voi remontoida mitään kun kissat tuhoavat kaiken, mutta...
Uusi sohva, tv-taso, taulut seinille...

8. Mikä on sinulle mieluisin asumismuoto? (rivitalo, kerrostalo jne...)
Kaikkia on tullut kokeiltua, kaikissa puolensa. Juuri nyt pidän eniten kerrostaloista, mutta vanhana haluan muuttaa maalle.

9. Missä säilytät imuriasi?
Siellä eteisen siivouskomerossa.

10. Oletko tyytyväinen kotisi sisustukseen?
En. Kaikki on vähän sieltä täältä haalittua eivätkä toimi yhteen. Tälläistä tämä köyhän elämä on. ;)

11. Onko seinilläsi enemmän tauluja vai julisteita?
Yksi taulu, toinen odottaa nakuttamista, kolmas kehyksiä, yksi korkkitaulu. Ei yhtään julistetta. Seinäkalenterit vie voiton, niitä on kaksi (kolmas on kiinni korkkitaulussa). :)

12. Petaatko sänkysi joka aamu?
Petaisin jos olisi päiväpeitto, mutta se on sohvan päällisenä, tosin siitäkin otin sen toistaiseksi pois kun kissat repivät sen.


Jopas kissat rajoittaa. :O

sea   16:39    0 kommentti(a)


keskiviikkona, marraskuuta 17

Raparperissä oli kiva meemi.

1. Minkä artistin/ryhmän levyjä sinulla eniten levyhyllyssäsi?
Sarah Brightman, 7 levyä. Koneella Tori Amos, 5 levyä.

2. Kenen kirjailijan kirjoja on hyllyssäsi eniten?
Eipä ole kamalasti kirjoja, mutta kyllä Tolkien on selvästi johdossa, 2 suomeksi, 4 englanniksi.

3. Minkä tyyppiset elokuvat ovat enemmistössä DVD/videokokoelmassasi?
En omista sellaista. Ainoat videot mitä minulla on on nauhoituksia varten, joten kasa puhki kuluneita videoita kyllä löytyy. :)

4. Minkälaisia kuvia on valokuva-albumissasi eniten?
Englannista, maisemia, museoita ym. Koneella kissakuvia.

5. Mitä painotuotteita sinulla on eniten paperinkeräyskasassasi?
Tamperelaisia ja mainoksia. Päin vastoin kun muut, minä en ikinä tule laittamaan "ei mainoksia"-kylttiä. Mainokset on kivoja! :)

sea   02:50    0 kommentti(a)


maanantaina, marraskuuta 15

Sain vihdoin sossusta tämän kuun päätöksen. Rahat tuli jo perjantaina, mutta halusin odottaa päätöstä, että tiedä oliko siihen summaan sisälletty terapiakulut vai ei. Tietysti oli, elätin kai vaan salaisia toiveita.
Maksoin terapian ja puhelinlaskun (viime kuun laskusta puolet). Tilille jäi 1,50. Laskuja jäi maksamatta 122,79 eurolla, kaikissa eräpäivä mennyt jo. Seuraavat rahat on varmaan veronpalautukset tai ensi kuun sossu, kumpi nyt ennemmin kerkee. Mitä mä teen?

Kävin mtt:n lääkärillä tänään. Istuin siellä puoli tuntia kuunnellen mitä minun pitäisi tehdä tulevaisuudessa. Lääkäri papatti töihin menosta ja ties mistä kouluista. Onhan sinne yliopistoon vaikea päästä lukemaan psykaa, mutta tarvitseeko se sivuttaa kokonaan täysin mahdottomana ajatuksena?
Jossain vaiheessa lääkäri selitti jotain unirytmistäni ja taloudellisesta tilanteestani ja pohti ääneen mitä minun kanssa pitäisi tehdä. Itse mietin hiljaa mielessäni vain "kuolla". Teki niin mieli sanoa ääneen "Tappaa itseni. Sitten ei tarvisi pohtia enää yhtään mitää." En sentään kehdannut.

Maksettuani nuo laskut alkoi kyllä tuo vaihtoehto kuullostaa entistä paremmalle. Jos eläminen on kerran näin vaikeaa niin onko se tämän kaiken arvoista? Eikö olisi helpompaa vain häippästä helvettiin?

sea   22:51    0 kommentti(a)


lauantaina, marraskuuta 13

Älysin juuri, että maailmaan on syntynyt uusi kiusaamismuoto, irkkikiusaaminen. Mainitsin tuossa edellisessä (ja takulla jo aiemminkin) parista irkkiläisestä jotka vittuilevat aina. Mitä ikinä teenkin on väärin, minä olen vain leikisti sairas, vieroksun töitä enkä edes koskaan halua parantua. Kunhan käytän heidän verorahojaan väärin. Poistetaan Suomesta koko sosiaalihuolto järjestelmä, poistetaan lääkäreiltä oikeus kirjoittaa sairaslomaa masennukseen. Eihän masennus ole mikään sairaus! Se on laiskuutta! Ulos ja lenkille, sillä se paranee!
Jokainen päivä kun saavun irkkiin saan vittuilua. Heräsin sitten aikasin tai myöhään aina tulee sanomista. Ehkä se on tarkoitettu vain leikkimieliseksi kuittailuksi, mutta kun sitä on jatkunut vuosia. Mielestäni leikkimielinen kuittailu ei jatku vuosia, joka ikinen päivä.

[13:31] ea> Puoli ysistä asti hyppiny ylös sängystä kun kissat on pureskelemassa kukkia tms.
[13:32] irkkaaja> http://www.gripsholmshus.se/grip_fin/docs/index.html kato ny, ea, eiks oo kivoja
[13:32] ea> jes! Tommonen!
[13:33] kiusaaja> ea, liikuntaa se vaa on
[13:33] ea> kiusaja: Enemmänkin hermojen menettämistä.
[13:34] ea> irkkaaja: Miten osasitkin... Eilen just piirtelin unelmakämppäni pohjapiirrustusta. :)
[13:34] irkkaaja> ole hyvä
[13:35] irkkaaja> mut jos ihan totta puhutaan, niin mää ottaisin ulkonäollisesti kyl mieluummin jotain tällästä: http://www.jamera.fi/talomallit/BAU.htm (tossa baussa on vaan aika idioottimainen tilanköyttö, mut se on hyvännäkönen)
[13:36] ea> Kyllä mä kallistun kartanoon... :)
[13:36] kiusaaja> saaks nykyää kelan rahoil ostettuu kartanoitaki?-o
[13:37] irkkaaja> no te ootte kyl kans aina tosi kannustavia. saahan sitä ihminen unelmoida!
[13:37] kiusaaja> irkkaaja, me ollaa realisteja

Ei saa. Ei ainekaan näiden ihmisten mielestä. Juttu jatkui vielä monta minuuttia siitä miten minä en ikinä tule tekemään töitä, minulla ei ikinä tule olemaan rahaa eikä mitään muutakaan.
Vitsihän se oli, unelma. Ei unelmista välttämättä koskaan tule totta, mutta eikö saisi silti unelmoida? Voihan unelmaankin suhtautua realistisesti. Onko heti pakko lyödä henkilökohtaisilla asioilla? Joka päivä?

PS. Lisäänpä vielä tämän tänne. Tämä on uusin esimerkki, näitä samoja juttuja jauhetaan kerran kuussa-joka toinen kuukausi, menossa varmaan neljäs vuosi.

sea   03:55    0 kommentti(a)



Nyt on pinna kireällä. Tätä ei pitäisi edes kertoa, sillä nyt saan taas leiman otsaani. Taas pääsee muutama ihana irkkikaveri räksyttämään miten huono olen. Olkaa hyvä, tässä teille taas jotain millä pönkittää omaa itsetuntoa ja nostattaa omaa arvoaan muiden silmissä. Toisen mollaaminen kun tekee teistä fiksun! Takulla saatte naisia ja miehiä sen jälkeen!

Voisin heittää nuo kissanpennut parvekkeelta alas. Voisin taittaa niiden niskat nurin. Voisin lyödä ja potkia ne hengiltä. Valitettavasti ne on vastuullani ja joutuisin selvittämään yhdistykselle mihin hävisi neljä kissaa. Valitettavasti.

Nuo saakelin idiootit ovat remunneet kun heikkopäät viime viikot. Okey, ne on kissanpentuja, se on niiden tehtävä, vaan kun joudut sitä todistamaan päivästä toiseen alkaa ymmärrys loppua. Kun joka paikkaan on rakennettava lisäseiniä, joista ei loppujen lopuksi ole hyötyä, raahaamaan puolet tavaroista muihin huoneisiin, tänään kirjahylly makkariin ettei nuo pääse syömään kukkia, juoksemaan sumutinpullo kädessä kahden minuutin välein ajaen kissoja pois milloin mistäkin mihin niillä ei ole asiaa, alkaa ymmärrys todellakin loppua.
Viime yönä/aamuna nousin kolmesti huutaakseni kissoja alas kirjahyllyn päältä. Koko yö meni puoliunessa kuunnellen mitä ne nyt tekevät. Aamulla ei paljon tullut nukuttua kun jokainen jäsen on valmiina ponkaisemaan ylös. Joo, korvatulpat on keksitty, mutta ei se estä minua pohtimasta "mitä ne nyt tekee?".

Se viimeinen pisara tuli äsken. Tajusin, että kissat on purreet lämpömittarin johdon poikki. Eihän se iso asia ole, mutta tarpeeksi. Ei tuollainen digitaalinen ulko/sisälämpömittari miljoonia maksa, mutta kyllä se minun taloudessani syö ison palan. Kaikki yli 10e on iso pala. Ja enemmän tässä syö se periaate. Nuo kissat tuntuvat tuhoavan kaiken. Joudun jatkuvasti antamaan periksi niiden riehumiselle. En jaksa enää edes suuttua jos ne hyppivät mankan päällä tai sohvan selkönojalla. Mitä sitten jos ne roikkuvat suihkuverhossa tai pistävät kylppärin sileäksi? Ne tekevät sitä jokatapauksessa, kieltäisin, huutaisin, suihkuttaisin vedellä tai itkisin miten paljon vain. Joudun myös jatkuvasti piilottamaan, nostamaan korkeammalle tms tavaroita niiden tieltä. Kohta asunnossani ei ole yhtään huonekalua eikä tavaraa. Kaikki on viety turvaan kissoilta. Kohta ne varmaan puree videoiden, tv:n tai tietokoneen johdot poikki. Rikkovat jotain todella arvokasta.
Hei, nehän on vain kissanpentuja, niiden kuuluu leikkiä ja samalla vähän tuhota kaikkea. Minä olen vain huono ihminen, minulla ei riitä hermo, minun ei ikinä olisi pitänyt ottaa kissoja jos hermoni ei kerta riitä. Minä näännytän ne nälkään, minä en siivoa niiden laatikkoa enkä huolehdi niistä millään tapaa. Minä haluan vain tappaa ne.

jep.

sea   03:30    0 kommentti(a)


torstaina, marraskuuta 11

Turhauttavaa. Huomaat itkeväni ilman syytä tai no, syyni on turhautuneisuus. Jipii. Yritin tänään juuri selittää psykille tuota itkemistäni. Tuntuu niin hölmölle pillittää vaikkei oikeastaan ole mitään syytä. Ainoa syy on ahdistus ja paska olo. Mutta niille ei ole syytä. Kaikki on ihan ok, koulu on ihan kivaa, kissat on ihan kivoja, kaikki on ihan jees. Okey, sossun rahat ei ole vieläkään tullut, mutta raha nyt stressaa aina, ei sitä lasketa. Miksi sitten välillä iskee ihan hirveä olo. Ahdistaa, tuntuu, että tukehtuu (ei kuitenkaan paniikkikohtausta), vituttaa, mikään ei huvita ja olo on niin turhautunut. Jos kaikelle olisi vain syy! Tälläinen olo olisi paljon helpompi kestää kun tietäisi mikä sen aiheuttaa. Ilman sitä asialle ei voi tehdä mitään ja sekös ahdistaa lisää. Oikea noidenkehä.
Tori Amos rokkaa tälläisessä fiiliksessä.

Odotan joulua kun kuuta nousevaa. Kun muut vihaavat joulumainoksia (tv-mainokset on huonoja), jouluroinaa ym. minä hypistelen niitä innoissani. Olisipa vain varaa ostaa kaikkea! Koristaisin kämppäni katosta lattiaan kaikilla ihanilla koristeilla. Ei mitään jenkkimäisiä muovileluja vaan kunnon koristeita.
Vaan luulempa, että joulukuussa huomaan ettei minulla ole rahaa olla joulua kotona. Pakkaan kamani ja kissat ja matkustan ankeana porukoille. :|

Miten vaikea voikaan muuten olla parisängyn kääntäminen pienessä makkarissa! Ajattelin sen hoituvan sutjakkaa ennen kaunareita, mutta kappas, jouduin repimään patjat ja pohjan pois, kääntämään sängyn kyljelleen ennen kuin se mahtui kääntymään. Tosi kiva. Noh, nyt se on käännetty ja makkariin tuli vähän tilaa. Miksi en aiemmin älynnyt, että noin päin ylimääräinen tila asettuu fiksumpiin kohtiin.

sea   01:59    0 kommentti(a)


maanantaina, marraskuuta 8

Etsin tuossa äsken papereita huomista sossua varten. Jäin lukemaan viime kesänä tays:sta kirjoitettuja potilaspapereita (sen lääkkeiden yliannostuksen) sekä mtt-lääkärini lausuntoa (sen minkä tännekin kopioin). Masentavaa. Tuli jotenkin todella surullinen olo. Tiedänhän minä olevani sitä kaikkea ja tiedän tehneeni sen kaiken mitä niissä lukee, mutta silti se tuntuu pahalle. En minä haluaisi olla sellainen, en minä haluaisi tehdä sellaisia asioita, mutta... Totuus on vain niin inhottavaa, että mielummin sitä tunkee sen jonnekin syvälle sisimpään ja naurahtaa itselleen. Kun nauraa asioille ei niitä tarvitse ottaa tosissaan. Nauramalla voi mitätöidä kaiken. Ihan kun en olisikaan tuollainen, ihan kun teoillani ei olisi väliä. Kaikkihan on vain vitsiä.
Silti sattuu ja itkettää.

Ai niin, onneksi olkoon minulle. Täytän reippaan seitsemän tunnin päästä 26. Mahdankohan saada yhtään postikorttia? Tuskin, näinä kännykkäaikoina.

sea   01:46    0 kommentti(a)


sunnuntai, marraskuuta 7

Mitä tapahtuu miehelle joka lukee liikaa naistenlehtiä? Heistä tulee tumppu von tumppuja. Toinen viulu, olen pahasti pettynyt sinuun... *huoh*
Hassua miten naistenlehtien sisältö niellään sellaisenaan, mutta muiden tiedotusvälineiden tietoa voidaan kyllä kyseenalaistaa. (Minäkin nielen, sperman, sellaisenaan...) Ainahan tietysti voidaan vedota itkien "no mistäs muualta minä sitä tietoa saisin!?". Miten olisi vaikka naisilta? Jos tyttöystäviä ei ole niin eiköhän lähipiirissä ole muita naisia? Jos ei ole, niin sietää hankkia. Blogimaailmassakin on aika monta naista jotka puhuvat seksistä vähän väliä. Lukekaa niiden juttuja, ne tulevat sentään suoraa naisilta eikä median suodattamana. Oletteko hyvät miehet koskaan törmänneet sellaiseen ilmiöön missä kohtalaisen pieni ryhmä saa paljon hälyä aikaan? Jos pelkkiä tiedotusvälineitä tutkisi voisi luulla ettei Suomessa ole kun jormaolliloita ja mervijamattinykäsiä, mutta eiköhän meistä jokainen tiedä, että siihen väliin jää useampi miljoona tavallista tallaajaa. Onko siis kaikki naiset joko huoria tai lahnoja? Siltä teidän puheet vaikuttavat. Naiset odottavat miehen olevan täydellinen, naiset pihtaavat, naiset potevat päänsärkyä joka ikinen ilta ja naiset eivät niele. Media kirjoittaa siitä mikä myy. Naisten seksiongelmat myy. Vaan tarkoittaako se, että kaikilla on samoja ongelmia, kaikki on samoja?

Alla faktaa, omaa kokemusta, sitä ei ole media suodattanut.
Minä olen joka ikinen kerta saanut, oli akti kestänyt sitten 5min tai 15min. Minua ei tarvitse nuolla joka kerta, en edes hirveästi perusta sille, vaikka onhan se ihan kivaa vaihtelua. Minä en odota miehen tekevän töitä. Hitto, eihän minun orgasmini eteen edes tarvitse tehdä mitään.
Usein olen joutunut miehiä opastamaan, mutta on minuakin opastettu. En minäkään ollut seppä syntyessäni. Ihan oikeasti! Onneksi kohdalleni on sattunut miehiä jotka eivät ole kitisseet vaikka ovat joutuneet sanomaan mikä on kivaa ja mikä ei. Kiitos sen tiedän olevani nyt erittäin hyvä suihinottaja. Ja siitä saa nauttia lähes jokainen mies jonka kanssa seksiä harrastan. En silti ole täydellinen, kukapa olisi, jokaisen uuden kumppanin kohdalla on kuullosteltava mikä on hyvä ja mikä ei. Onneksi sängyssäni vierailleet miehet eivät ole olleet nurisija tyyppiä (paitsi Joonas, mutta onneksi tuo ei nurissut minun sängyssäni). Sellaiset heivaan kyllä pihalle.

Sen sijaan, että olettaa toimivansa jotenkin oikein tai olettaa tietävänsä, kannattaa kysyä tai kuunnella sitä naista. Ihan samoin kun naisen kannattaa kuunnella sitä miestä. Siitä se hyvä seksi syntyy. Jos et viitsi tehdä mitään niin miksi se toinenkaan tekisi?

Ja kas kummaa. Tämä ikuinen "mies vonkaa, nainen antaa". Ikävä kyllä myös minä olen saanut vongata ja toivoa, että mies antaa (parisuhteessa)! Nyt minun kai pitäisi sitten hirveästi ymmärtää miehiä, miten kamalaa heidän elämä on! Ja pah.

Kyllä minä laittaisin tuollaisen kumppanin vaihtoon, jos kerran on noin vaikeaa...kommunikoida. Mitäpä jos viettäisitte enemmän aikaa niiden tyttöystävienne seurassa sen sijaan, että tuhlaisitte kaiken aikanne naistenlehtiin? Jos olisin vittupää voisin kysyä miksi miehillä on OIKEUS vongata, kitistä ja pettää jos oma nainen ei anna? Ja sitä oikeutta ei SAA ottaa pois, eihän. Ja viimeisenä. Mitä hiton väliä sillä on kuka tykkää, kuka vonkaa tms? Jos kerran pelkkä lantioiden yhtään hinkkaaminen riittää, niin miksi tämä ainainen nurina?

Enpä tiedä ärtyskö vai sääliskö. Taidan sääliä, sillä eihän tätäkään kirjoitusta huomioida vaan mielummin ryvetään itsesäälissä syyllistäen muita.

sea   18:15    0 kommentti(a)



Tulin juuri hautausmaalta, Kalevankankaan hautausmaalta. Ja kyllä, kello on puoli neljä (kun alotin tämän kirjoittamisen) aamuyöllä. Oli hieman karmiva paikka, tähän aikaan. :) Kaunis kuitenkin, omalla tapaan. Kynttilöitä oli ihan kiitettävästi, tosin odotin hieman enemmän, onhan kyse äärimmäisen suuresta hautausmaasta. Ehkä se johtuu siitä ettei siellä ole tarjolla uusia hautapaikkoja (paitsi uurnahautoja), joilloin suurin osa haudoista on vanhoja? Useampi kysymys jäi mieleen ja olenkin vähän pettynyt kun netistä ei löydy suuremmin tietoa paikasta. Pitää varmaan joku kesä käydä siellä kiertokäynnillä. Ilmeisemmin ne kolmion ja neliön malliset hautakivet ovat uurnahautoja? Kuka on keksinyt tämän jännän muodon kiville ja onko yksi kivi aina per suku vai useita sukuja samassa kivessä? Entäpä se kummallinen "äiti"-hauta siellä läntisessä kulmassa, Kalevantien portilla? Onko jossain isä-hauta? Harmi, että missasin tuon Hietakehto.
Toisaalta, olisi varmaan parempi mennä sinne vähän valoisampaan aikaan. Ei olisi niin säikky ja malttaisi tutkailla paikkaa. Etenkään se juoppo pultsari ei avittanut olotilaani, eikä se karmiva käytävä missä humisi kuuset ihan liian lähellä päätä.

Tulipahan lenkkeiltyä. Kotimatkalla uuden Domuksen kirkasvaloinen Domus-"kyltti" hätkäytti. Harmi etten löytänyt siitä yhtään yökuvaa.

sea   03:54    0 kommentti(a)


lauantaina, marraskuuta 6

Onko sunnuntaina todellakin Taisotin nimipäivä vai onko kalenterissa kenties virhe. :)

Mikään ei kiinnosta, mikään ei innosta. Psykan kirja lojuu edelleen lukemattomana. Ei ole motivaatiota lukea muistista ja motivaatiosta.
Hermoilen jo valmiiksi tämän kuun rahoista. Vuokra on onneksi maksettu, mutta muita laskuja on päälle satasella. Ongelma on se, että saan tässä kuussa varmaan sen satasen verran. Jos maksan laskut, joihin se ei edes riitä, niin millä elän? Jos maksan vain osan laskuista niin silti elämiseen jää vähän. Jos jätän laskut maksamatta niin silti satanen on vähän elämiseen ja kännykkä menee kiinni jos laskua ei maksa.
En voi edes mennä porukoille siipeilemään, koska on kissat. On hieman hankala lähteä raijaamaan viittä kissaa sinne. Enkä oikein usko, että he haluavat edes meitä kaikkia sinne. Äitipuoli tuskin arvostaisi jos neljä tuholaista raapisivat kaikki huonekalut ja rei'ittäisivät pikku hampaillaan kaiken eteen osuvan.
*huoh* Iskä muuten lahjoi minua. Vaan ei sekään kauaa kestä. Piti käydä kaupassa ja loput on varmaan säästettävä bussikorttia varten tai kameran laturin ostoon (tai puhelinlaskuun tai...)

Ai niin, ostin ässäarvan, voisi raaputtaa sen. Jos vaikka voittaisi jotain, edes muutaman satasen tai jopa tonnin!

sea   03:20    0 kommentti(a)


keskiviikkona, marraskuuta 3

Ei uneta. Ylen USA:n pressavaalivalvojaisetkin on kiinnostavampaa kun nukkuminen. Tenttikirja ei sentään. ;)
Nukkuminen, sänky, ylipäätään koko makuuhuone on nykyään jotenkin ärsyttävä. Vielä kesällä nukkuminen oli kivaa, nukkumaanmenokin oli kivaa. Nyt ei vähempää voisi kiinnostaa. Uni ei tule eikä ole mukavaa pyöriä montaa tuntia. Mihin se nopea nukahtaminen taas hävisi? Muutamia viikkoja sitten vielä nukahdin alle tunnissa. Viime yönä meni taas ainenkin parisen tuntia syvään huokaillen. Ensimmäinen syvä huokaus pääsee jo puolen yön jälkeen. "Kello on paljon, nukkumaan pitäisi mennä." *huoh*

Uusimmat tulokset julkaistiin juuri. Bush johdossa. Onneksi laskettujen joukossa on tällä hetkellä oikeastaan vain Bushin suosikkivaltiot, toivon mukaan Kerry vielä nousee (ainenkin Kalifornia nostattaa). Tosi mielenkiintoista.

sea   04:30    0 kommentti(a)


tiistaina, marraskuuta 2

Niin sitä piti siis, että osaako kukaan sanoa miksi ihmeessä en pääse lukemaan benropea? Selain jumahtaa hakemaan sivua, muttei koskaan löydä sitä. Muille benropen sivuille kyllä pääse, mutten tuolle blogi sivulle.

Niin ja toinen juttu. Pohdin viime yönä ihmeissäni vielä tuota Timo juttua. Miksi lisäsin siihen tuon seksi kohdan? Ei ole seksi innostanut moneen viikkoon ja silti tuo piti laittaa. Kai ihan vain ettette pääse sanomaan mitään? Tai noh, kai seksiä voisi harrastaa jos sen eteen ei tarvitse tehdä mitään. Ketään vapaaehtosia jotka hyppäävät sänkyyni sen enempää säätämättä? ;)

sea   15:14    0 kommentti(a)



En vieläkään pääse lukemaan benropea. Alkaa todella ahdistaan!

Toinen ahdistuksen aihe on Timo-kopiot. Näen Timon ihan joka paikassa. Siis en TimoTimoa vaan jonkun joka olevinaan muistuttaa Timoa. Tänään näin kaupungilla pari, sekä yhden joka tuoksui Timolle. Jopa Salkkareiden Kari näytti Timolle!
Mikä ihmeen juttu tämä on? Johan meidän erosta on vuosi ja...öö...neljä kuukautta! Enkä mielestäni muutenkaan mitenkään halua Timoa takaisin. Okey, kuten aiemmin sanoin, jollain tapaa jossain vaiheessa aina välillä vanha suola janottaa, mutta ei nyt mitenkään vakavassa mielessä. Saati, että tahtoisin seurustella. Seksiä ehkä, seksi oli ihan kivaa. Mutta joo.
Onkohan tämä joku "nyt kun olen päässyt kokonaan yli ja ympäri pitää alkaa himottamaan uudelleen"-kausi?

Tekisi kovasti mieli kitistä miten perseelleen raha-asiat on, mutta en halua saada vieraskirjaa täyteen käskyjä mennä töihin. Sillähän ne kaikki ongelmat ratkeaakin. Vituttaa vaan olla näin köyhä. Enkä muuten lottoa. Tänään kävin vihdoin tuhlaamassa ne kaksi 5e plussaseteliä. Piti laskea kännykän kanssa ettei mene yli 10e, koska rahaa ei ole. Ei myöskään saanut jäädä alle, sillä niistä ei saa rahaa takaisin. Ärmur. Nyt toivon sormet ristissä (miksi muuten sanotaan aina sormet ristissä kun ei Suomessa niin tehdä?), että iskä heltyy ja lahjoisi ensi viikon synttäreiden kunniaksi minua jo tällä viikolla. Jos ei niin joutuu elämään kaurapuurolla ja teellä ensi viikon puoleen väliin. Voi jee.
Ja jos saan yhdenkin "mee töihin!"-käskyn niin kiljun! Ja delete laulaa.

sea   02:45    0 kommentti(a)







teacup photo from kuu_nel

sunday[.]gloomy[ät]hotmail[.]com


Listaa minut!

Listaa minut!



arkisto
heinäkuuta 2004
elokuuta 2004
syyskuuta 2004
lokakuuta 2004
marraskuuta 2004
joulukuuta 2004
tammikuuta 2005
helmikuuta 2005
maaliskuuta 2005
huhtikuuta 2005
toukokuuta 2005
kesäkuuta 2005
heinäkuuta 2005
elokuuta 2005
syyskuuta 2005
lokakuuta 2005
marraskuuta 2005
joulukuuta 2005
tammikuuta 2006
helmikuuta 2006
maaliskuuta 2006
huhtikuuta 2006
toukokuuta 2006
kesäkuuta 2006
heinäkuuta 2006
elokuuta 2006
syyskuuta 2006
lokakuuta 2006
marraskuuta 2006
joulukuuta 2006
tammikuuta 2007
helmikuuta 2007
maaliskuuta 2007
huhtikuuta 2007
toukokuuta 2007
syyskuuta 2007

vielä vanhempaa tavaraa


Get Firefox!
Powered by Blogger

Gloomy Sunday 2007 / Blogger